Tuijotin Hartwig's Baron Beanin myynti-ilmoitusta kuukausitolkulla. En edes tiedä, miten olin päätynyt katsomaan myytäviä hevosia, mutta tässä sitä oltiin aivan korvia myöten rakastuneita pikkuiseen nf-oriin. Olin juuri ostanut vuonohevostamman ja muuttanut pohjoiseen ilman työpaikkaa, nyt ei ollut todellakaan hyvä hetki ostaa uutta ponia. Kevät eteni kesäksi, löysin työpaikan ja kaikki sujui tasaisesti. Palasin aina säännöllisin väliajoin katsomaan, oliko varsa löytänyt jo kodin. Ei vieläkään. Pähkäilin asiaa ääneen yksi päivä tallinpitäjälle Sannille, joka alkuun tuumasi, ettei tilaa ollut. Hautasin haaveeni tästä poniorista, mutta se jäi mieleeni kummittelemaan. Myöhemmin kesällä surkuttelin Sannille, kuinka sitä ei vieläkään oltu myyty. En vain voinut ymmärtää, miten tuollainen kultakimpale ei mennyt kaupaksi. Tähän tallinpitäjä sitten totesi, että yhden yksärin lähdettyä pikkutallissa voisi olla pienen nf-orin mentävä aukko. Pienen harkinnan jälkeen päätin laittaa ponin kasvattajalle viestiä, ja pian olinkin matkalla Tanskaan katsomaan tätä 3-vuotiasta newforestinponia, jonka reissun päätteeksi ostin itselleni.
hevosen kuvat © scirlin
Hartwig's Baron Bean on osoittautunut oikeaksi ilopilleriksi. Ylienerginen, hieman hätäinenkin Pyry on oikeastaan aina hyvällä tuulella, ja ylitsevuotavalla energialla varustettu ori onkin kunnon hössöttävä tättähäärä. Pyry on ihmisiä kohtaan hyvin luottavainen, eikä sen ystäväksi pääsemiseksi vaadita kuin muutamat kehut ja turvan rapsutukset. Jännissäkin tilanteissa se turvautuu ihmisiin, ja meneekin mihin vain varsinkin mun kanssa. Taluttaessa ori on vähän vauhdikas, sillä on aina kova kiire paikasta toiseen ja joskus unohtaa, että narun päässä olevan taluttajan kuuluisi määrätä tahti. Se myös rakastaa huudella ja esiintyä tammoille, joten tästäkin syystä sen kanssa saa olla tarkkana. Tarhasta hakiessa ori usein syöksähtää portista kauhealla vauhdilla ja toisinaan sen kanssa saakin jäädä portille toistelemaan tarhasta poistumista ennen kuin se muistaa käyttäytyä. Vaikka Pyry tykkääkin ihmisistä ja lähtee mielellään hommiin, sitä on välillä hyvin vaikea saada suurelta laitumelta kiinni. Ori pitää karkuun juoksemista enemmänkin leikkinä ja iloisesti juoksee korvat hörössä karkuun välillä vilkuillen tuleeko ihminen perässä.
Pyry on oikea touhottaja ja ehkä parhaiten se tulee esiin hoitaessa. Karsinassa sitä on välillä ihan mahdoton edes harjata, kun se tahtoo pyöriä ja tutkia harjoja, hoitajansa taskuja, oikeastaan kaikkea mitä se vain ympärillään näkee. Käytävällä ori pysyy sentään vähän paremmin paikoillaan, vaikka siinäkin tykkää touhuta kaikenlaista. Pyry tykkää huomiosta ja oikeastaan kaikenlaiset hoitotoimenpiteet harjauksesta hampaiden raspaukseen on positiivista huomiota sen mielestä. Kengittäessä orilla on välillä vaikeuksia jaksaa seistä koko aika paikoillaan ja toisinaan kengittäjämme Noora on vaikeuksissa levottomasti pyörivän ponin kanssa. Herkkä ori kuitenkin tottelee komentamista hyvin, vaikkakin unohtaa koko jutun jo parin minuutin jälkeen ja jatkaa entiseen malliin.
Koska Pyry on todella energinen hössöttäjä, on sen ratsastaminenkin toisinaan haastavaa. Ori ei aina ehdi kuunnella apuja loppuun saakka ennen kuin toimii ja tällöin yleensä lopputuloskin on jotain ihan muuta kuin pitäisi. Kovasti siltä löytyy intoa tehdä ja joka ikinen kerta ori lähtee enemmän kuin mielellään hommiin, mutta joka kerta ratsastajan on käytävä läpi kova työ saadakseen orin rauhoittumaan sen verran, että se malttaa kuunnella loppuun asti ennen toimimista. Pyryllä on oikein näppärät, melko lennokkaatkin liikkeet, ja varsinkin laukassa se kulkee luonnostaan hyvin ryhdikkäästi. Ravissa ori tuppaa välillä jäämään tyhjäksi edestä ja liihottelemaan miten sattuu, mutta myös ravista saa todella kivan pienellä työllä. Kun Pyryn saa lopettamaan hätäilyn, siitä kuoriutuu erittäin kiva kouluratsu, jolta löytyy kivasti kapasiteettia ainakin Helppo A -luokkiin. Esteillä ori jännittää aika paljon, eikä myöskään yli-innokkuus ja kömpelyys ole kovin hyvä yhdistelmä. Sen lisäksi mä en ole yhtään esteratsastaja, joten me ollaan tyydytty ylittämään maapuomeja ja maksimissaan kavaletteja. Maastossa Pyry kulkee rohkeasti tutuilla reiteillä, uusilla poluilla se turvautuu paljon ratsastajaansa, mutta kulkee silti epäröimättä eteenpäin vaikka jännittääkin. Ori on siinä mielessä helppo tapaus, että sen kanssa voi mennä maastossa niin yksin kuin porukassakin, mutta ihan tammojen lähelle en sitä jonossa laittaisi, koska Pyry on kuitenkin erittäin heikkona tammoihin ja helposti unohtaa ratsatsajansa olemassaolon päästyään liian lähelle neitokaisia.
Lastatessa ja kuljettaessa Pyryn hätäisyys tulee hyvin esille. Se menee kovalla vauhdilla koppiin, mutta olettaa, että matka alkaa heti takapuomin sulkeutuessa. Kuopiminen ja hyöriminen alkaa hyvin nopeasti, jos matkaan lähtö kestää kauemmin kuin kaksi minuuttia. Ori matkustaa kyllä tosi nätisti, mutta sama levottomuus alkaa melkeinpä heti perille päästyä. Kilpailuihin mentäessä Pyry on samaan aikaan hyvin innokas, mutta myös vähän epävarma. Taas kerran se kaipaa tutuilta ihmisiltä tukea jännitykseen, joka yleensä kyllä helpottaa ajan kanssa. Yleensä alkuverryttelyyn mennessä ori on taas oma hössöttävä itsensä ja siinä vaiheessa yleensä alkaakin esiintymisvaihe. Joko se huutaa täyttä häkää kaikille alueen tammoille tai sitten se keskittyy olemaan mahdollisimman näyttävä kouluratsu.
Ruokinta