Viimeinen Houkutus
VIR MVA Ch, VSN Ch, KTK-I


© VRL-00884

Kutsumanimi: Tepa Rekisterinumero: VH18-018-1421
Syntymäaika: 18.05.2017, 19-vuotias Kasvattaja: Ilokorven Ratsutila
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: enna (VRL-14704)
Sukupuoli: Tamma Painotus: Yleispainotus
Väri & Säkä: Rautias, 158cm Koulutustaso: Helppo A, 110cm, CIC1
VIR MVA Ch -arvonimi myönnetty 27.7.2020
VSN-Champion -arvonimi myönnetty 12.11.2019
Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 20.11.2018, 20 + 20 + 21 + 20 = 81p. KTK-I

Luonnekuvaus

Tepa on hyvin itsenäinen tamma, joka ei välitä lainkaan toisten hevosten seurasta. Orien läsnäolo saa sen vain suuttumaan, ja usein esimerkiksi orin tarhan ohi taluttaessa se pistää korvat luimuun ja yrittää potkia oria kohti. Muiden tammojen ja ruunien seurassa se käyttäytyy todella välinpitämättömästi, eikä mielellään päästä ketään hevosta lähelleen. Ihmisiä kohtaan Tepa on todella asiallinen ja viihtyykin paremmin tuttujen ihmisten kanssa kuin toisten hevosten seurassa. Tamma on hyväkäytöksinen ja tottelee aina käsittelijäänsä tilanteessa kuin tilanteessa. Yksin tarhaava suomenhevostamma ei välitä, vaikka jäisi yksin tallin pihaan tai jos sen kanssa lähtee yksin maastoon vaan on enemmänkin mielissään saadessaan olla yksin ilman muita hevosia lähettyvillä. Tepa on helppo hakea tarhasta ja laitumelta. Jos se tykkää jostakin ihmisestä, se tulee innoissaan luo kutsuttaessa ja jos hakijana on vieraampi ihminen, se odottelee kiltisti paikoillaan ja antaa ottaa itsensä nätisti kiinni. Taluttaessa Tepa kävelee rauhallisesti taluttajan vierellä. Toisinaan se saattaa yhtäkkiä mennä napostelemaan ruohoa tai maahan pudonneita heinänkorsia, mutta jatkaa kyllä heti kiltisti matkaa pyydettäessä. Ainut hankala asia taluttaessa on jo aiemmin mainittu orien ohittaminen. Tepa ei siedä yhtään tarhan aidan vierellä pörrääviä oripoikia ja yrittääkin joka kerta potkaista niitä. Kovat, yllättävät äänet saavat tamman aluksi säpsähtelemään ja hermostumaan, mutta tottuu nopeasti uuteen, omituiseen ääneen.

Hoitaessa tamma seisoo kiltisti paikoillaan ja sitä voikin hoitaa niin käytävällä kuin karsinassakin. Se ei aiheuta käsittelijälleen minkäänlaista päänvaivaa, vaan antaa hoitajan rauhassa puuhastella omia juttujaan. Varsinkin karvanlähdön aikaan Tepa nauttii erittäin paljon harjaamisesta ja sitä saisikin harjata tuntikaupalla tamman mielestä. Satuloidessa se joskus pullistelee, varsinkin jos sille laittaa vyötä kiinni liian kovakouraisesti. Muuten kaikkien varusteiden laitto sujuu ongelmitta. Kengittäjän ja eläinlääkärin toimenpiteissä Tepa käyttäytyy mallikkaasti, eikä hankaloita ammattilaisten työtä millään tavalla. Pesemisestä Tepa ei niinkään välitä, mutta antaa ihmisen suorittaa tämänkin homman sen enempää mukisematta.

Ratsuna Tepa on todella energinen ja on aina erittäin motivoitunut työntekoon. Melko isoliikkeinen tamma sopii vain osaavalle ratsastajalle, sillä se toimii parhaiten istunnalla ja liian ronskit pidätteet tai ohjissa roikkuminen saavat sen menemään ihan lukkoon. Tällöin se vain puree kiinni kuolaimeen ja lähtee kaahaamaan kahta kauheammin eteenpäin ilman minkäänlaista kontrollia. Ammattilaisen ratsastamana Tepa on todella herkkä ja ratsastus näyttää todella eleettömältä tamman kuunnellessa tarkasti ratsastajan istuntaa. Sileällä työskennellessä Tepa on usein hieman jäykän oloinen alkutunnista ja sitä saakin taivutella todella paljon, jotta se vertyy. Vauhtia löytyy aina jäykkyydestä huolimatta ja tamman kanssa saakin olla tarkkana, ettei se lähde juoksemaan alta pois. Se oppii helposti ja erittäin mielellään uusia asioita, eikä uusien asioiden harjoittelu vaadi montaa toistoa, kun tamma älyää jo mistä on kyse. Varsinkin jotain tiettyä tehtävää tehtäessä Tepa alkaa helposti ennakoimaan ratsastajan apuja ja tällöin saakin olla pidätteiden kanssa tarkkana. Sekä rata- että maastoesteillä Tepa on todella itsevarma, eikä jännitä edes kaikkein erikoisimpia esteitä. Vauhtia siltä löytyy herkästi vähän liikaakin, ja jos tamman päästää kaahaamaan päättömästi esteille, alkavat puomit putoilla.

Kisapaikoilla Tepa vaatii hetken aikaa uusiin ääniin tottumiseen, mutta saatuaan rauhassa tarkkailla uutta ympäristöä, tamma rentoutuu ja alkaa käyttäytyä samalla tavalla kuin kotonakin. Kisoisa Tepa on entistä herkempi avuille ja toimii aina kellon tarkasti. Estekisoissa se on uusinnoissa parhaimmillaan, sillä se on nopea ja notkea ja kääntyy sujuvasti hyvinkin tiukoissa mutkissa. Lastaaminen on välillä todella turhauttavaa Tepan kanssa, sillä joinakin päivinä se saattaa yhtäkkiä päättää, ettei halua mennä koppiin. Tällöin se saattaa laittaa etujalkansa lastaussillalle ja stoppaa siihen. Juoksutusliinan avulla se menee helpommin koppiin, sillä reagoi liinan pieneenkin paineeseen takanaan ja melkeimpä hypähtää koppiin.

Sukutaulu

i. Hornan Tuutti
sh, vrt, 158cm
evm
ii. Paholaisen Apuri
sh, prt, 154cm
evm
iii. Erikeepperi
sh, vprt, 160cm
evm
iie. Esmeralda
sh, trt, 150cm
evm
ie. Hiiren Hiljaa
sh, tprt, 153cm
evm
iei. Aito Saapas
sh, vprt , 155cm
evm
iee. A.P. Josefiina
sh, vrn, 149cm
evm
e. Rakkauden Voima
sh, rt, 156cm
evm
ei. Erilainen Voima
sh, vprt, 157cm
evm
eii. Heikoilla Jäillä
sh, rn , 161cm
evm
eie. Ilon Hengetär
sh, vrt, 159cm
evm
ee. Vilmastiina
sh, rt, 154cm
evm
eei. Aina Hukassa
sph, vkk, 148cm
evm
eee. Vaapukkamehu
sh, m, 152cm
evm

Isä Hornan Tuutti oli hieno, suurikokoinen vaalea rautias, joka herätti kunnioitusta kanssaeläjissään. Joskus vähän pelkoakin; Tuutti ei nimittäin ollut mitenkään maailman ystävällisin hevonen, osaava ja arjessa kyllä ihan mukiinmenevän juro, mutta missä tahansa muussa hetkessä varmasti on mietitty monesti, odottiko oria sakset vai makkaratehdas. Nimensä mukainen ilmestys siis! Tuutti oli tosiaan varsin komea ilmestys, kantakirjassa ykkösen ori, rataesteillä 120cm hypännyt ja kavionsa maastoradoillakin kastanut suomenhevonen, joka sijoittuikin rotunsa mestaruusmittelöissä molemmissa lajeissa useampana vuonna. Jalostuskäyttöä sen epämääräinen luonne ei rajoittanut, ja Tuutti pääsikin tosimiesten hommiin 64 varsan verran - jättäen esteominaisuuksiensa lisäksi ah niin ihanaa juroa itseään. Lopulta 26-vuotiaana Tuutin oli aika jättää maallinen elämä taakseen keuhkokasvaimen myötä.

Isänisä Paholaisen Apuri oli mitä suurin syy tämän linjan pahansisuiseen persoonaan; suorastaan verenpunaisen keskikokoisen orin luonto oli kuin suorastaan kauhukuvista otettu, sen verran nihkeä tyyppi oli kyseessä. Orina Papua pidettiinkin vain vaivaiset kuusi vuotta sen elämästä, ja kaikki sen viidestä varsasta ovatkin lähinnä pakastuksen ihmeitä. Papu siis ruunattiin seitsenvuotiaana, heti sen jälkeen, kun se oli hyväksytty jalostukseen. Pahansuovasta orista saatiinkin ruunauksella vielä kelpo käyttöhevonen, sillä napsaisun jälkeen Papu lämpeni tarpeeksi ihmisen kanssa toimintaan, vaikka Papua ei voinut edes hyvänä päivänä sanoa yhteistyönhaluiseksi. Esteille Papua oli opetettu jo ennen ruunausta, vaikkakin laiskistuttuaan hieman lisää ratakorkeus jäi metriseksi. Hyppääjänä hevosesta ei ollut mitään pahaa sanottavaa; omistajansa mukaan Papu oli hyvin rohkea, hyvällä tekniikalla hyppäävä suomenhevonen, ja sitä todistamaan saatiin vielä useita voittoja ruunauksen jälkeen rataesteiltä. Papun varsoja on siis maailmaan saatettu pakkasukon kautta viisi, joista vain loppumetreillä yksi jatkoi orina kolmesta, ja loput kaksi tammaa kantavat ylpeydellä isänsä juroa persoonaa. Papun loppu tuli vastaan 21 vuoden iässä ähkyn muodossa.

Isänemä Hiiren Hiljaa oli varsin kauniin sävyn omaava tumma rautias läsipää, kooltaankin suht perusmittainen. Luonteeltaankin Hilja oli varsin klassinen tamma; hieman sille päälle sattuessaan nyrpeä, vähän herkkä mutta yleensä kuitenkin ihan mukava, joskin ainaisella tammavarauksella. Hiljan kanssa kisattiin puolitosissaan lähinnä seura- ja aluekisoissa koulua Helppo A-tasolla ja esteitä 80cm radoilla, vaikka omistajansa mukaan oikean kilparatsastajan käsissä Hiljasta olisi varmasti saanut enemmän irti - se nyt vain sattui olemaan pääasiassa omistajansa elämänsä hevonen ja nelijalkainen kumppani. Varsanäyttelyissä Hiljaa juoksutettiin muutamat kerrat, ja jalostusarvosteluun se pääsi vielä kymmenvuotiaana, hyvällä kakkosella. Iän tullessa tammaa päätettiin varsottaa jatkajan toivossa, ja lopulta se saikin kaksi varsaa, ensimmäisen ollessa ori, joka myytiinkin hetimiten, ja myöhemmin raudikko sai vielä tammavarsan, joka jäi kotiin. Hilja löydettiin 27-vuotiaana kuolleena kesälaitumeltaan, oletetusti sydämen pettämisestä johtuen.

Emä Rakkauden Voima on edelleen kolmenkympin parempaa puolta porskuttava rautias keskikokoinen kansallisaarre. Vilmaksi nimetty tamma ostettiin aikoinaan omistajansa harrastekaveriksi, jonka jälkeen tämä harrasteratsastaja lähtikin suurimerkkisen tammansa avustuksella kisaamaan vakavammin, sittemmin Vilman aseman vakiintuen vielä omistajansa kasvatuksen kantatammaksi. Vilma kisasi siis aikoinaan yleislajeissa, rata- ja maastoesteillä metristä sekä koulussa Helppo A-tasolla, osallistuen parina vuonna rotunsa kotimaan mestaruuksiin sekä aluemestaruuden toisena niistä voittaenkin esteillä, sijoittuen toiseksi vielä kenttäpuolella. Käyttöominaisuudet Vilmassa olivat siis kohdallaan, mutta niiden ohella myös rakenteen palikat ovat loksahtaneet paikalleen, sillä raudikko vietiin vielä jalostusta aloittaessa kantakirjaan ykköstä hakemaan. Sen jälkeen Vilma siirtyikin täysipäiväiseen siitokseen, jättäen lopulta seitsemän varsaa, neljä oria ja kolme tammaa. Luonteeltaan Vilman kerrotaan olevan hyvin rauhallinen, jopa unisen oloinen, hyvin mukava suomenhevonen. Tätä nykyä tamma viettääkin ansaittuja eläkepäiviä varsoja sekä nuoria emätammoja paimentaen.

Emänisä Erilainen Voima oli ihastuttava, klassisen vaalea läsipäinen liinakko-ori, joka voikin olla vanhojen elokuvien ystäville tuttu näky kotimaisista elokuvista. Voima syntyi siis elokuvaohjaajan huomissa harrastuskodissa, jossa se eleskelikin koko elämänsä kevyessä työajossa ja stunttihevosena. Sen suurempiin Voimaa ei edes koskaan käytetty, jalostukseen omistajansa ja muutaman muun iloksi, ja se jätti hienon tusinan varsoja, joista suurimman osan kohdalla Voiman suku onkin jo päättynyt niiden myötä. Voiman urasta on sanottava sen verran, että liinakko oli erinomainen työhevonen, se ratsukoulutettiin lähinnä elokuvaura ajatuksissa, mutta kasvattaja-omistajansa mukaan orista oli myös oikein mukavaksi puskaratsuksi pienille esteille ja kevyeen kouluvääntöön. Voiman luonteen voi sanoa olleen erittäin rauhallinen ja yhteistyönhaluinen ottaen huomioon kuvauspaikkojen hälinän. Liinakko eli pitkän ja onnellisen elämän eläkkeelle jäätyään (yli kaksikymppisenä!), ja se lopetettiin lopulta huimassa 36 vuoden iässä kotilaitumelleen vielä suorilta jaloilta.

Emänemä Vilmastiina oli tuikitavallinen rautias sukkajalka, joka kuoli valitettavan nuorena. Varsa-aikana Tiina kävi kuitenkin arvioitavana muutamaan otteeseen näyttelyissä, jonka jälkeen se jäi sen ostaneen perheen ratsuksi ilman suuria tavoitteita. Kuuleman mukaan raudikolla kisattiin jotain tallien välisiä koulukilpailuja “yleistasoilla”, mutta hyppääjäksi siitä ei ilmeisesti ollut. Perheen päättäessä luopua hevosharrastuksesta tamma myytiin paikalliseen ratsastuskouluun, jossa se viettikin muutamat vuodet luotettavana, mukavana laiskanpulskeana tuntihevosena alkeistunneilla. Ratsastuskoulun taholta Tiinaa varsotettiin kahdesti, ajatuksena jättää varsat kotiin, mutta sittemmin niistä toinen myytiin. Kaikkien suureksi suruksi tämä leppoisa rautias jouduttiin lopettamaan vain 14-vuotiaana pitkän yön jälkeen hiekkaähkyn seurauksena.

© VRL-14618

Jälkeläiset

sh-t. 11.05.2020 - Aaveita Kaikkialla - i. Aavekuningas - om. VRL-14880
sh-o. 02.08.2019 - Hiivurin Viimetipassa - i. Ihmeidentekijä - om. VRL-14657
sh-t. 31.05.2019 - Karmankauppa - i. Kohtalonkauppa - om. VRL-06046 & VRL-12701
sh-o. 29.03.2019 - Surkuhupaisa - i. Murhenäytelmä - om. VRL-14704

Kilpailukalenteri

KRJ (42 sijoitusta)

11.12.2018 - kutsu - helppo B - 1/40
10.12.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
08.12.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
06.12.2018 - kutsu - helppo B - 1/40
02.12.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
14.09.2018 - kutsu - helppo A - 1/30
10.09.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
09.09.2018 - kutsu - helppo A - 4/100
07.09.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
07.09.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
07.09.2018 - kutsu - helppo A - 8/100
04.09.2018 - kutsu - helppo A - 2/100
02.09.2018 - kutsu - helppo A - 10/100
01.09.2018 - kutsu - helppo A - 1/30
19.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/40
18.08.2018 - kutsu - helppo A - 6/40
18.08.2018 - kutsu - helppo A - 2/40
16.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/40
16.08.2018 - kutsu - helppo A - 5/40
15.08.2018 - kutsu - helppo A - 3/30
14.08.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
14.08.2018 - kutsu - helppo A - 6/40
13.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/30
13.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/40
12.08.2018 - kutsu - helppo A - 5/40
12.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/30
10.08.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
10.08.2018 - kutsu - helppo A - 6/40
09.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/40
08.08.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
07.08.2018 - kutsu - helppo A - 5/40
06.08.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
05.08.2018 - kutsu - helppo A - 5/40
05.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/30
05.08.2018 - kutsu - helppo A - 6/40
04.08.2018 - kutsu - helppo A - 3/30
01.08.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
31.07.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
29.07.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
29.07.2018 - kutsu - helppo A - 2/40
29.07.2018 - kutsu - helppo A - 5/40
27.07.2018 - kutsu - helppo A - 5/40

ERJ (48 sijoitusta)

22.09.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
20.09.2018 - kutsu - 110cm - 2/40
19.09.2018 - kutsu - 110cm - 1/40
19.09.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
19.09.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
18.09.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
15.09.2018 - kutsu - 110cm - 3/40
15.09.2018 - kutsu - 110cm - 4/30
15.09.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
14.09.2018 - kutsu - 100cm - 2/30
14.09.2018 - kutsu - 110cm - 3/40
13.09.2018 - kutsu - 110cm - 2/30
13.09.2018 - kutsu - 110cm - 2/40
12.09.2018 - kutsu - 110cm - 2/30
12.09.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
11.09.2018 - kutsu - 100cm - 2/30
29.08.2018 - kutsu - 100cm - 5/30
22.08.2018 - kutsu - 100cm - 5/40
21.08.2018 - kutsu - 100cm - 3/30
21.08.2018 - kutsu - 110cm - 5/30
20.08.2018 - kutsu - 100cm - 5/30
19.08.2018 - kutsu - 100cm - 3/30
19.08.2018 - kutsu - 110cm - 3/30
18.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/30
18.08.2018 - kutsu - 100cm - 2/30
17.08.2018 - kutsu - 100cm - 3/40
16.08.2018 - kutsu - 110cm - 1/40
16.08.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
16.08.2018 - kutsu - 100cm - 3/30
15.08.2018 - kutsu - 100cm - 3/40
14.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
14.08.2018 - kutsu - 100cm - 4/40
13.08.2018 - kutsu - 100cm - 1/30
13.08.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
12.08.2018 - kutsu - 110cm - 1/40
12.08.2018 - kutsu - 110cm - 2/40
12.08.2018 - kutsu - 110cm - 3/40
11.08.2018 - kutsu - 110cm - 2/40
09.08.2018 - kutsu - 110cm - 3/40
05.08.2018 - kutsu - 110cm - 2/30
04.08.2018 - kutsu - 110cm - 1/30
03.08.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
03.08.2018 - kutsu - 110cm - 2/30
01.08.2018 - kutsu - 110cm - 3/40
01.08.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
26.07.2018 - kutsu - 110cm - 3/40
26.07.2018 - kutsu - 110cm - 6/40

KERJ (47 sijoitusta)

26.05.2019 - kutsu - CIC1 - 4/30
24.05.2019 - kutsu - CIC1 - 5/30
22.05.2019 - kutsu - CIC1 - 3/30
14.05.2019 - kutsu - CIC1 - 2/30
09.05.2019 - kutsu - CIC1 - 5/30
04.05.2019 - kutsu - CIC1 - 1/30
27.04.2019 - kutsu - CIC1 - 4/32
23.04.2019 - kutsu - CIC1 - 4/32
09.04.2019 - kutsu - CIC1 - 3/32
02.03.2019 - kutsu - CIC1 - 4/30
26.02.2019 - kutsu - CIC1 - 4/30
20.02.2019 - kutsu - CIC1 - 3/30
18.02.2019 - kutsu - CIC1 - 4/50
04.02.2019 - kutsu - CIC1 - 1/36
17.12.2018 - kutsu - CIC1 - 4/50
16.12.2018 - kutsu - CIC1 - 7/50
10.12.2018 - kutsu - CIC1 - 1/24
06.12.2018 - kutsu - CIC1 - 5/50
05.12.2018 - kutsu - CIC1 - 4/50
01.12.2018 - kutsu - CIC1 - 5/50
14.10.2018 - kutsu - CIC1 - 2/50
12.10.2018 - kutsu - CIC1 - 6/50
11.10.2018 - kutsu - CIC1 - 2/50
10.10.2018 - kutsu - CIC1 - 1/50
30.09.2018 - kutsu - CIC1 - 5/40
28.09.2018 - kutsu - CIC1 - 1/10
25.09.2018 - kutsu - CIC1 - 3/10
20.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/10
19.09.2018 - kutsu - CIC1 - 5/40
18.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/10
16.09.2018 - kutsu - CIC1 - 1/10
14.09.2018 - kutsu - CIC1 - 4/40
13.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/40
12.09.2018 - kutsu - CIC1 - 1/10
12.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/40
10.09.2018 - kutsu - CIC1 - 5/27
10.09.2018 - kutsu - CIC1 - 1/25
06.09.2018 - kutsu - CIC1 - 5/25
05.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/27
03.09.2018 - kutsu - CIC1 - 1/25
02.09.2018 - kutsu - CIC1 - 4/25
01.09.2018 - kutsu - CIC1 - 1/25
18.08.2018 - kutsu - CIC1 - 2/30
16.08.2018 - kutsu - CIC1 - 3/30
10.08.2018 - kutsu - CIC1 - 2/40
04.08.2018 - kutsu - CIC1 - 1/23
02.08.2018 - kutsu - CIC1 - 4/23

CUP-sijoitukset

30.12.2019 - kutsu - KERJ-cup - CIC1 - 2/62

Näyttelyt

25.06.2020 - NJ - Tuom. alaera - MVA-SERT, BIS2
28.12.2019 - NJ - Tuom. alaera - MVA-SERT, BIS4
15.11.2019 - NJ - Tuom. Sorel - irtoSERT
30.09.2019 - VSR-Rotunäyttelyt - aikuiset tammat - I-palkinto, LKV2
21.07.2019 - VSN - Tuom. dookie - RCH
23.08.2018 - NJ - Tuom. vaapu - irtoSERT
01.08.2018 - VSN - Tuom. reibili - Ch (SW2)
21.04.2018 - VSN - Ch (SW2)
14.02.2018 - VSN - RCH

Päiväkirja & Valmennukset



Kouluvalmennus - kirjoittanut Veera R.

Tänään saavuin Hiivurin Suomenhevosiin, jossa tarkoituksenani oli pitää kaksi valmennusta putkeen. Olin ajoissa paikalla, koska ensimmäisenä vuorossa oli estevalmennus Konstantinin ja ennan kanssa. Toisena valmennus vuoroon pääsisi kouluratsastuksessa tallin ratsuttaja Tepan kanssa. Kävin vielä tallin pihassa läpi omat suunnitelmani valmennuksien varalle ja sitten suunnistin kohti tallia kertomaan päivän suunnitelmat.
Pidin ensimmäisen ja toisen valmennuksen välillä pienen tauon, että pääsin sulattelemaan varpaani jäästä. Samalla pääsin keskustelemaan Tepan ratsastajan kanssa hänen toiveistan valmennuksen suhteen. Tämä kertoi Tepan olevan herkkä kädelle ja menevän aivan lukkoon, jos ratsastaja on liian kova kourainen. Istunnalle herkkä tamma on kuulemma kova ennakoimaan tehtäviä, jos samaa toistetaan ja tästä syystä tehtävää onkin syytä muuttaa hieman joka välissä. Näillä eväillä muutin hieman valmennussuunnitelmaani ja hörpin vielä satulahuoneessa kahvin loppuun, kun nainen lähti jo tammaa verryttelemään maneesiin.
Menin ratsukon perässä maneesiin ja siivosin edellisen valmennuksen esteet pois tieltä, kun ratsukko ravaili ympäri maneesia. Kun esteet oli pois tieltä, pääsivät he vielä hieman työstämään laukkaa. Tepa näytti hyvin energiseltä, mikä oli minusta outoa suomenhevoselta.
Aloitimme valmennuksen tekemällä perussiirtymisiä, esimerkiksi käynnistä ravin, ravista pysähdys, siitä suoraan raviin ja käynnin kautta laukannosto. Näin Tepa ei pääsyt ennakoimaan tehtävää. Tässä samalla pääsin seuraamaan ratsastajan avunkäyttöjä ja näkemään miten hienosti tämä osasi muun muassa pysäyttää tamman, ilman hirveää ohjasta rempomista.
Seuraavana tehtävänä oli pohkeenväistö. Kehotin ratsastajaa tulemaan pohkeenväistöä uralta keskihalkaisijalle ja siitä takaisin uralle. Tämä tehtävä oli aivan superhelppo tammalle, sillä seuraavalla kerralla se jo ennakoi tehtävän. Käskinkin seuraavaksi jatkamaan keskihalkaisijaa suoran pohkeenväistön jälkeen. Tästä tamma menikin sekaisin ja selkeästi hieman nöyristyi avuille hetkeksi, kun ei miellyttänytkään ratsastajaa lähtemällä takaisin uraa päin.
Kun pohkeenväistöjen oli todettu olevan hallinnassa, pyysin ratsukkoa näyttämään vielä avot ja sulut. Näissä ei ollut mitää moitittavaa, sillä ratsu toimi niinkuin pitkin, mutta ratsastajaa kehoitin olemaan hellempi jalkojensa kanssa, sillä tamma selkeästi toimii pienemmilläkin avuilla. Tämän jälkeen lopetettelimme valmennusta ja ratsukko sai ravailla kevyttä ravia ympäriinsä loppuverryttelyiksi.