Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus
30.09.2020, 18 + 18 + 18 + 18 = 72p.
KTK-II
Suomenhevosvarsojen arviointi
20.04.2020 SV-III
Luonnekuvaus
Vaalaman Helmenhohde oli täyden kympin ostos. Ja papukaijamerkki päälle. Sen lisäksi, että Henkasta kuoriutui kouluradoille poikkeuksellisen osaava suomenhevonen, on sen luonnekin täyttä priimaa.
Toisinaan tykkään haasteista ja mitä hankalimmista hevosista, mutta Henkka kuuluu monenkirjavassa suomalaislaumassani niihin, joiden kanssa elämä on yhtä juhlaa. Vaalaman kasvattia ei edes tarvinut opettaa käyttäytymään,
herra osasi käytöstavat luonnostaan. En rehellisesti sanottuna muista yhtäkään hetkeä, jolloin tätä hevosta olisi pitänyt komentaa. Se vain on yksinkertaisesti täydellinen oli tilanne millainen hyvänsä.
Se tulee toimeen muiden orien kanssa mitä mainioimmin, jopa viihtyy toisten kilttien tyyppien kanssa samassa tarhassa. Se on seurallinen myös ihmisten kanssa, rakastaa rapsutuksia ja huomiota. Henkka tulee kutsuttaessa tarhan portille vastaan
ja kävelee taluttaessa aina niin viimeisen päälle nätisti vierellä.
Henkan kanssa voi touhuta ihan mitä vain, eikä ori pistä pahakseen. Kaikki toimenpiteet onnistuvat täysin ongelmitta, kun tämä oripoika seistä könöttää nätisti paikallaan. Se tykkää olla hemmoteltavana (ja tähän hemmotteluun kuuluu vissiin kengitykset sun muutkin, ainakin
Henkan tyytyväisyydestä päätellen), eikä oria haittaa lainkaan perusteelliset puunaukset huomionosoituksineen, päinvastoin. Varustaminen sujuu myös helposti, sen kun laittaa vaan satulan selkään, ei Henkka edes korvaansa letkauta, kun vyö laitetaan kiinni tai sitä kiristetään.
Suitsiessa se usein laskee hieman päätään ja ottaa kuolaimet mielellään. Henkka yhdistää varustamisen siihen, että kohta päästään hommiin, ja se jos mikä on raudikon mielestä kivaa.
Tässä on kuulkaa sellainen työmyyrä, ettei toista. Sopivan herkkä, eteenpäinpyrkivä, motivoitunut, työskentelisi varmaan viisi tuntia putkeen, jos ratsastaja niin haluaisi. Henkka tekee aina kaiken viimeisen päälle hyvin, se antaa itsestään simppeleihinkin tehtäviin joka kerta täydet sata prosenttia, eikä yhtään vähempää.
Jos virheitä sattuu, tietää, että vika on itsessä, sillä Henkan suoritus on juurikin niin priimaa kuin mitä siltä pyydetään. Oria on todella miellyttävä ratsastaa, eikä se hätkähdä virheistäkään. Esteille Henkalla ei riitä kapasiteetti lainkaan, se hyppää, jos pyydetään, mutta tekniikkaa ei ole sitten yhtään.
Sen sijaan kouluradoilla Henkka loistaa. Orin kapasiteetilla, liikkeillä ja nöyryydellä on kavuttu Vaativa A-luokkiin asti, joissa ori on pärjännyt todella hienosti. Suomenhevoseksi se omaa hyvinkin lennokkaat liikkeet, ja vaikka liike onkin isoa ja mahtipontista, ovat ne silti niin pehmeitä, että niissä on helppo istua.
Ryhdikäs, taipuisa, hyvin ylämäkeen rakentunut liikerata. En keksi mitään moitittavaa Henkassa, se on kyllä ehdottomasti kaikin tavoin valioyksilö, kultakimpale. Henkka on jopa epätavallisen suora, eikä puolieroja juurikaan ole. Tasaisen loistava hevonen, jonka kanssa saa kokea niin hienoja onnistumisia, että saattaa nousta jopa pilvilinnoihin siinä,
mitä ratsastus harrastuksena on. Onneksi tallista löytyy myös niitä, jotka palauttavat minut takaisin maan pinnalle.