Syyn Sotatonttu
KTK-III, VVJ-III, SV-I

Päiväkirja & Valmennukset

00.00.0000 - kirjoittanut

28.06.2022 Estevalmennus - Linjaloikkatreeni, valvoi (ja kirjoitti) Lissu T.

Jos hevosen lempinimi on Tossu, pidän siitä välittömästi. Yksikään Tossu ei ole koskaan tehnyt pahaa kellekään! Selitin näitä kiistämättömiä totuuksia myös Ennalle kävellessämme kolmeen pekkaan, minä Enna ja Tossu, alkuverkkoja. Tamman käyntiaskel oli pitkä, tasainen ja aktiivinen, se työnsi takaa ja liikkui muutenkin niin mainiosti, etten voinut olla ihastelematta käyntiä ääneen kaiken syväluotaavan tossuanalyysin keskeltä. Enna taisi haluta pois.
"Nousehan kyytiin, ja ainakin metri uran sisäpuolelle. Joka toinen kierros tarkka kulma, joka toinen loiva kaari. Temponvaihteluita, siirtymisiä sekä asetuksen kanssa pelaamista oman maun mukaan, mieluummin enemmän kuin vähemmän. Ja ratsasta alkuun ilman jalustimia, saat ne takasin sitten kun hypätään."

Tarkoitus oli tosiaan hypätä, ei selostaa tossutyyppisten suloturpien sielunmaisemaa ja sen vaikutusta takapajulalaisiin kovaa vauhtia tätiytyviin naishenkilöihin. Enna ratsasti totutun siististi, Tossu liikkui aktiivisesti ja vallan mukavasti etenkin käynnissä. Kulmien ja kaariksi ratsastettujen kulmien välillä oli selkeä ero, samaten erotin tempon muutokset. Siirtymiset olivat pehmeät ja sujuvat töksähtävien ja kiireisten sijaan, eikä jalustimien puute tehnyt Ennalle ainakaan pahaa. Nainen taisi ihan rentoutua, mielestäni keskivartalon ja lantion seudulla sekä toki jaloissa näkyi selkeitä rentoutumisen merkkejä. Tästä toki kieli myös jalustinten pidennys, jahka Enna sai luvan laittaa ne takaisin jalkaansa.

"Tuossa on pari ristikkoa ja pikkupysty, ota ensin pari hyppyä ravissa, sitten korotetaan ja siirrytään laukkaan ja ruvetaan katselemaan vähän suhteutettuja välejä." Ensimmäisten esteiden ajan Tossun ilme oli mainio, raudikko selkeästi ihmetteli, mikä tässä nyt on ideana kun hypätä pitäisi ja työskentelyaskellaji on väärä. Tamma kuitenkin piti ravin yllä koettamatta rikkoa laukalle, ponnistuspaikatkin osuivat kohdilleen samalla varmuudella kuin ne kuulemma osuvat laukassakin. Enna itse ei kyllä ollut ensimmäisessä ravihypyssä ollenkaan mukana, toiselle hän petrasi. Laukassa työskentely oli kaikin sujuvampaa ja Tossunkin ilme levollisempi.
"Tämäkin on ihan perustreeniä, pidetään rataharkat joskus toiste. Pysty - pysty -linja neljällä laukka-askeleella, pysty - pysty -vinolinja noin viidellä laukka-askeleella ja pysty - okseri -linja, sekin neljällä. Vaihdetaan vähän esteitten paikkaa tai pelataan askelmitalla parin hyppykerran jälkeen, tämän ei pitäisi olla teille mikään ongelma."
Eikä ollutkaan, kokenut ratsukko ja perustehtävä, joten onnistumiset olivat ennustettavissa. Enna ratsasti Tossulle heti hyvän ratalaukan, jossa oli juuri passeli laskennallinen perusmitta näillekin linjoille. Hyvä hyppy ponnistuksesta lähtien, katse jo seuraavalla esteellä, varmoja suorituksia linja toisensa perään.
"Lisääs tuohon pystylinjaan yksi laukka-askel lisää, minä siirrän tätä okseria." Enna ja Tossuhan lisäsivät, yhden askeleen mahduttaminen ei ollut temppu eikä mikään, neljä askelta muuttui viideksi suorituksen pysyessä yhtä tasaisena kuin neljälläkin askeleella.
"Ja sitten pystyltä okserille, siinä on nyt kolmen askeleen väli." Kolme askelta oli suorituksessakin.
"Eiköhän tämä ollu tässä, hyvin te veditte! Voisit joskus ottaa noita ravihyppyjä kotona, vähän vaihtelua treeniin. Leukas pysyi hirmu hyvin ylhäällä ja katse missä kuuluikin, se ei valunut Tossun korvien väliin ja maahan. Loppuverkat taas ilman jalustimia."