Saunasähikäinen
Ch, KTK-II, KERJ-I, SV-I

Kun klikkasin auki myynti-ilmoituksen otsikolla "susirajalainen spesiaalipullukka", ajattelin että kunhan vain vilkaisen, en mä mitään uutta hevosta oo ostamassa täyteen ahdattuun talliini. Ilmoitus oli hemmetti sentään valokuvalla varustettu ja kuvassa poseeraava maailman suloisin ruunikko tamma sai mut kirjoittamaan ostotarjouksen sillä samalla sekunnilla. Asiaahan ei yhtään auttanut se, että varsan emä oli Tervasaunavihta, Lihikseksi kutsuttu suomenhevostamma, johon tutustuin Lissun tullessa sen kanssa meille valmennukseen keväällä. Tykästyin silloin ihan kamalasti tamman ulkonäköön sekä sen hyppytekniikkaan. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Saunasähikäisestä tuli alati kasvavan hevoslaumani uusin jäsen.

Luonnekuvaus

Sähis osaa sen kuuluisan koiranpentu-ilmeen, jolla saa aina kaiken haluamansa ja ihmiset leppymään sekunneissa pahanteon jäljiltä. Joka kerta lupaan itselleni, että tällä kertaa en anna periksi, kun tamma on rymistellyt tarhan aidoista läpi tai pudottanut ratsastajan selästään ihan vain huvin vuoksi järjestetyn pukkisarjan jälkeen. Mutta joka kerta kun olen räjähtämäisilläni, Sähis katsoo viattoman suloisella ilmeellään korvat hörössä niin, että korvistani nouseva savu muuttuu kukkasiksi ja sydämiksi ja loputtomiksi halauksiksi ja pusuiksi. Ei siinä muuten mitään, jos nämä temppuilut olisivat satunnaisia, mutta tamma kuvittelee omistavansa maailman parhaimman huumorintajun ja tekee kaikkea ihmisten mielestä ärsyttävää ihan vain piristääkseen päiväänsä tai lisäämällä toiminnan tuntua Hiivurin mäelle. Aina niin hyväntuulinen Sähis viihtyy vallan mainiosti ihmisten seurassa ja muistuttaa liian vähäisistä rapsutuksista napsimalla hihasta tai paidan selkämyksestä. Se tulee aina iloisesti portille vastaan ja jopa juoksee silloinkin iloisesti luo, vaikka olisi juuri karannut tarhastaan.

Taluttaessa kuuliaisesti vierellä kulkeva Sähis tuuppii ystävällisesti taluttajaansa kainaloon pääsyn toivossa. Se ei rynni eikä sinkoile, vaan käyttäytyy aina maastakäsin hienosti. Harjaamiset, varustamiset, pesut, kengitykset, raspaukset, kaikki hoituu ongelmitta tamman nauttiessa huomiosta. Ainut minkä suhteen kannattaa olla varuillaan on se, että Sähistä ei voi jättää yksin käytävälle tai pesupaikalle seisomaan hetkeksikään, tai takaisin tullessasi näkymä on kuin tornadon jäljiltä. Sähis alkaa askarrella kaikenlaista yksin jäädessään ja heittelee kaikki tavarat ympäriinsä mihin vain yltää, pyörii niin että on lopulta aivan solmussa, joskus se on jopa järsinyt tiensä vapaaksi, minkä jälkeen vaihdoimme käytäville ja pesupaikalle ketjut riimunnarujen tilalle. Kengittäjäkin saa olla varuillaan, sillä Sähis tykkää hamuilla kengityspakista työkaluja tai kengityslahkeiden taskuista puukkoa. Tämäkin siis on tietenkin vain hauskaa vitsailua ja päivän piristystä, eikä kiusantekoa, jos siis Sähikseltä kysytään.

Ratsuna Sähis on yli-innokas suorittaja, joka luulee jokaisen ratsastajan hengityksenkin olevan pyyntö liikkua reippaammin. Kovalla työllä ja tuskalla Sähis rauhoittuu sen verran, että sen ratsastaja saattaa jopa saada hengittää selässä ilman, että löytää sen jälkeen altaan ympäriinsä sinkoilevan suomenhevosen, joka kuvittelee tekevänsä vain ratsastajan käskyjen mukaisesti. Tästä ei ole varmaan vaikea päätellä sitä, että tamma on erittäin herkkä myös suustaan ja kylkiin ei saisi välillä koskea ollenkaan pohkeellaan. Pienikin pidäte tarkoittaa äkkipysähdystä laukasta, pienikin hipaisu pohkeella tarkoittaa juoksemista henkensä edestä. Jos taas ratsastaja vain matkustaa selässä, eikä vaadi Sähikseltä mitään, alkaa niin hirveä pukittelu ja riekkuminen, että näin omistajana oikein nolottaa ja välillä tulee mietittyä mitä päässä oikein liikkui tammaa ostaessa. Mutta toisaalta, sen kanssa pääsee kehittymään ihan mielettömästi apujen käytössä (tai niiden käyttämättömyydessä), jos nyt haluaa jotain postiivista tässä etsiä. Sähiksen käynti on pitkää, reipasta ja näin ollen matkaavoittavaa, ravi on suurta ja selkään välillä erittäin epämiellyttävää istua, laukka sensijaan on pyöreää, isoliikkeistä keinuhevoslaukkaa.

Sileällä työskennellessä pääsee Sähiksen kanssa aina helppo A-tasolle asti, kunhan on ensin käyttänyt kuukausitolkulla aikaa siihen, että opettelee Sähiksen kanssa, mitkä ovat apuja ja mitkä eivät. Päästyään oikeanlaiseen työmoodiin Sähis osaa olla myös todella näyttävä ja kuuliainen ratsu, mutta tähän päästäkseen ratsastajan täytyy tehdä ihan tosissaan töitä heti ensimmäisestä yhteisestä askeleesta lähtien. Esteitä tamma rakastaa aivan yli kaiken ja menee yli mistä vain, miten vain ja milloin vain, jopa silloin kun sitä ei edes ohjata esteen suuntaan tai olisi edes tarkoitus hypätä koko päivänä. Se hyppää todella napakasti ja aina vähän liian korkealta. En muista tamman kieltäneen kertaakaan, se ei ole Sähikselle mahdollisuus, mielummin se rymistelee sitten esteen läpi, jos hyppypaikka on täysin mahdoton. Maastoesteillä tämä tuottaakin välillä vähän vaarallisia tilanteita ja ratsastajalta vaaditaan erittäin taitavaa silmää ja taitoa ratsastaa hevonen oikein esteelle. Myös ajoon opetettu Sähis toimii maastossa paljon paremmin kärryillä kuin selästä. Ratsastaessa se haluaisi juosta koko ajan täysiä (ja yleensä tekeekin niin), mutta kärryjen edessä se malttaa olla edes jotenkin päin rauhallinen.

Kilpailukalenteri

KERJ (40 sijoitusta)