Runon Narkissos
KTK-III, KRJ-II

"Me suunniteltiin Sannin kanssa mulle tilausvarsaa Sotamaalauksesta ja astutuksen jälkeen hän ohimennen mainitsi mulle kouluorista, joka oli valitettavasti jäänyt heillä vähän taka-alalle, kun ei se oikein ollut sopinut kenenkään heidän kilparatsuksi. Ori oli kuulemma vähän omanlaisensa, vähän kuin yhden ihmisen hevonen, mutta heidän tallistaan ei sitä yhtä tiettyä ihmistä löytynyt tälle raukkaparalle. Mä vähän epäröin, koska mulla ei ollut tapana ostaa jo koulutettuja hevosia, ostin yleensä varsoja tai maksimissaan nuoria ratsuja. Runon Narkissos oli jo 10-vuotias, eikä oikein ollut muutamia harjoituskisoja pidemmälle päässyt kisaurallaan. Tää ei kuulostanut mitenkään päin hyvältä lisältä meidän hevoslaumaan, mutta suostuin kuitenkin tulla katsomaan Narria.

Tutustuin sen sukuun jo etukäteen ja se herätti jo pienen mielenkiinnon. Koeratsastuksen jälkeen homma oli aivan selvä. Sanni totes, ettei voinut uskoo, että kyseessä oli edes sama hevonen. Nyt oli tainnut Narrille löytyä se oma ihminen, joka ymmärtää sen sielunmaailmaa. Minäpä lähdin ajamaan kotio uusi suomenhevosori trailerissa, alkuun tosin koeajalle, vaikka koeratsastus olikin mennyt nappiin. Mutta eipä mun montaa viikkoa tarvinnut miettiä, sillä kyllähän tää nyt meille jäis - pysyvästi."

Luonnekuvaus

Runon Narkissos on hyvin omalaatuinen ori, jonka kanssa on vaikea päästä samalle aaltopituudelle. Orin - ja minun - onneksi meidän kemiat kohtasi välittömästi, tää tais olla sellasta rakkautta ensisilmäyksellä. Komea liinaharja ei ehkä näytä kovin edustavalta kyyhöttäessään korvat luimussa tarhassaan näyttäen siltä, että vihaa joka sekuntiaan siellä, tai piilotellessaan karsinan nurkan varjoissa. Se on älyttömän epäsosiaalinen kaveri, eikä se edes kohteliaisuuttaan osaa tulla toimeen oikein kenenkään kanssa. Narri ei ole millään tavalla ilkeä, se vain ei osaa - eikä halua - tulla toimeen kenenkään kanssa. Paitsi mun. Ehkä me ollaan sielunveljiä, mutta mun kanssa ori on herttainen, höpsö, ulospäinsuuntautunut suomenhevonen, jota ei todellakaan samaksi hevoseksi uskoisi. Sitä pystyy kyllä käsittelemään muutkin, mutta se on todella välinpitämätön muita kohtaan ja kulkee hyvin varovasti ja vaisusti niin taluttaessa kuin ratsastaessakin.

Narri rakastaa sitä, kun annan sille huomiota. Ollaan tallityöntekijöiden ja hevostenhoitajien kanssa todettu, että tämä on vain ja ainoastaan mun hevonen. Sitä voi ruokkia ja tarhata muutkin, mutta minä olen se, jolta tämä saa kaiken huomion, huolenpidon ja liikutuksen. Tämä luo tietenkin suurella tallilla omat haasteensa, mutta minkäs mä sille mahdan, että Narri on mun suojattini, mun pieni erityislapseni. Jos sillä on hyvä olla vain mun seurassani, mä annan sille huomioo niin paljon kun vain pystyn. Kengittäessä ja eläinlääkärin toimenpiteissä mun on ehdottomasti oltava paikan päällä, jotta ori pysyisi mahdollisimman rentona. Kaikki toimenpiteet sujuvat kavion puhdistamisesta korvakarvojen leikkaamiseen oikein mallikkaasti mun kanssa.

Koeratsastuksessa Narri sai mun mielenkiinnon todella heräämään. Kun nousin sen selkään sen jälkeen, kun Sotamaalauksen työntekijä oli ensin näyttänyt kaikki askellajit läpi, ori tuntui saavan monta senttiä korkeutta ryhdin parantuessa ja jokin siinä rautiaassa orissa heräsi eloon. Vaikka näinkin sen potentiaalin jo seuratessani työntekijän ratsastavan sillä, ei se ollut mitään verrattuna siihen, miten se toimi mun allani. Narri tekee kyllä muidenkin kanssa työtä käskettyä, mutta ei todellakaan anna itsestään läheskään sataa prosenttia, ehkä viiskyt. Tämän takia ei niissä muutamissa harjoituskisoissakaan menestystä tullut ja sen takia kenenkään ei orilla huvittanut kisata - kun ei se tuntunut sopivan kilparadoille. Narri on peruskoulutettu oikein hyvin, se on äärimmäisen herkkä, hyvin pitkälti istunnalla ratsastettavissa, kulkee oikein sopivasti omalla moottorillaan ja on sillä upeat liikkeetkin. Narri rakastaa tehdä töitä ja se tietää olevansa hieno ratsu. Muihin lajeihin siitä ei ole, ori ei osaa lainkaan hypätä, eikä se siitä tykkääkään yhtään. Mutta sileällä se tekee oikein mielellään töitä ja Narrin kanssa onkin tosi kiva treenata. Kilpailuissa se vaatii ehdottomasti mut rinnalleen ja mun kanssa se toimii paikassa kuin paikassa tosi hyvin. Hassu, hyvin erikoinen kaveri, mutta mulle niin kovin rakas. Onneksi me löydettiin toisemme.

Kilpailukalenteri

KRJ (40 sijoitusta)