Paholaisenkarkottaja
Ch, KTK-II, SLA-I, KRJ-I


© VRL-14355

Kutsumanimi: Pahis Rekisterinumero: VH19-018-0222
Syntymäaika: 01.07.2014, 20-vuotias Tuoja: sarqquu
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: enna (VRL-14704)
Sukupuoli: Ori Painotus: Yleispainotus
Väri & Säkä: Punarautias, 160cm Koulutustaso: Helppo A, 100cm, Helppo
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.10.2020, 7 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102p. KRJ-I
Suomenhevosten laatuarvostelu 20.08.2020, 14 + 21 + 24 + 24 + 13 = 96p. SLA-I
Champion-arvonimi myönnetty 17.04.2020
Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 20.07.2019, 18 + 17 + 18 + 18 = 71p. KTK-II

Luonnekuvaus

Vaikka Pahis on periaatteessa ihan tavallisen suomenhevosen näköinen punarautias liinaharja, saa sen hurmaava luonne ja ystävällinen, syötävänsuloinen katse siitä paljon upeamman näköisen. Se voittaakin tuolla katseellaan kenet tahansa puolelleen, eikä sille pysty olemaan edes vihainen, kun se pahanteon jälkeen väläyttää söpöimmän katseensa. Harvoin Pahis kyllä mitään tuhmuuksia tekeekään, sillä se on erittäin hyväkäytöksinen herrasmies. Se tervehtii kaikkia hevosia iloisesti höristen ja ihmisille se nyökkää kohteliaasti korvat hörössä. Tammojen perään se luo hieman pidemmän katseen ja kiima-aikoihin hörinän sijaan suusta kajahtaa kova hirnahdus, mutta muuten ori antaa tammojen elää rauhassa niiden perään hinkumatta. Taluttaessa ori kulkee reipasta tahtia vierellä, mutta ei koskaan jyrää tai rynni päälle. Se kunnioittaa kaikkia ihmisiä suuresti, eikä yritä testata edes uusia tuttavuuksia. Tarhassa se liikkuu itsekseen todella paljon, kävelee isoa tarhaa ympäri ja ottaa reippaita ravi- ja laukkaspurtteja. Tarhasta hakiessa ori kävelee iloisesti portille vastaan ja antaa kenen tahansa ottaa itsensä kiinni. Laitumelta sitä saa ehkä vähän aikaa huudella, ennen kuin se ravaa hakijansa luo. En tiedä kuka on Pahikselle sen lempinimen antanut, mutta hän on varmasti sarkastisesti nauranut sen keksiessään - tätä herraa kiltimpää oria ei taida ollakaan!

Harjaaminen on Pahiksen mielestä erittäin miellyttävää puuhaa ja se jaksaisi seistä käytävällä vaikka koko päivän harjattavana. Usein sitä saakin kyllä harjata ikuisuuksia ihan vain senkin takia, että ori rakastaa piehtarointia ja kura-aikaan se on aina paksun kurakerroksen peittämänä piehtaroituaan tarhan pahimmassa vesilammikossa. Onneksi Pahis nauttii myös pesemisestä, sillä sitä saakin olla vähän väliä pesemässä, kun ei harjaamalla kaikkea likaa saa puhdistettua. Varustamisessa ei ilmene minkäänlaisia ongelmia, ori seisoo kiltisti paikoillaan antaen ihmisen ähertää rauhassa satulavyön tai pinteleiden kanssa.

Ratsastaessa Pahis liikkuu hyvin eteen ilman, että tarvitsee koko ajan olla käskemässä, mutta muuten ori onkin melko haasteellinen ratsu. Se ei ole mikään automaattinen suorittaja, vaan ratsastajan täytyy tehdä kunnolla töitä, jotta saa orin tekemään vaaditut asiat. Vapaamatkustajan rooliin ei tämän herran ratsastaja siis todellakaan pääse, sillä ori alkaa kohnottaa täyttä vauhtia selkä notkolla eteenpäin, jos siltä ei vaadita mitään. Jokaisen oikein päin kuljetun askeleen eteen täytyy siis ehdottomasti työskennellä ja varsinkin hyvin suoritetut koululiikkeet ovat kovan työn takana. Esteillä Pahista on hieman helpompi ratsastaa, mutta tarvitsee silti osaavan ihmisen selkäänsä, mikäli haluaa siistejä hyppyjä tarpeeksi läheltä estettä. Jos oria ei lainkaan pidättele, se lähtee hyppyyn aivan liian aikaisin ja leiskauttelee esteiden yli miten sattuu. Esteiden välit onkin suht helppo ratsastaa, oria ei tarvitse kuin pidätellä välillä ja ohjata esteeltä toiselle ja kovin työ tarvitsee tehdä vain juuri ennen estettä. Maastoesteillä pätee samat säännöt, paitsi pidätteitä tarvitseekin antaa vähän enemmän, ettei Pahis lähde kaahaamaan täysillä. Se on erittäin rohkea, eikä jännitä uusia esteitä tai uutta ympäristöä. Sen kanssa on helppo myös maastoilla yksin. Sillä on kolme laadukasta askellajia ja se kantaa itseään ryhdikkäästi ja oikein ratsastettuna ori onkin melko näyttävä ratsu.

Sukutaulu

i. Pahankarkottaja
sh, vprt, 164cm
evm
ii. Pedonkarkottaja
sh, rt, 160cm
evm
iii. Kirouksenkarkottaja
sh, rt, 157cm
evm
iie. Mistelinalla
sh, vrn, 154cm
evm
ie. Ruusurannan Kristalli
sh, prt, 152cm
evm
iei. Retropoppi
sh, trt, 156cm
evm
iee. Ruusurannan Rubiini
sh, tprt, 150cm
evm
e. Karkotusloitsu
sh, trt, 151cm
evm
ei. Loitsunkumoaja
sh, trt, 150cm
evm
eii. Kadotus
sh, vrt, 155cm
evm
eie. Loitsuntaika
sh, m, 149cm
evm
ee. Hilianhallaa
sh, rn, 156cm
evm
eei. Hornanhurraa
sh, rt, 160cm
evm
eee. Metsänkuiske
sh, trn, 153cm
evm

i. Pahankarkottaja on rautias suhteellisen isokokoinen ori kotoisin pääseudun liepeiltä kasvattajalta, joka on tunnettu monesta upeasta käyttöhevosesta. Suomenhevoseksi Pahankarkottaja on kevytrakenteinen, jolla on hyvä hyppytyyli, lennokkaat askellajit ja peloton luonne, mitkä ovat tehneet siitä varman monitoimisuorittajan. Pahankarkottaja on kilpaillut kansainvälisellä tasolla kenttäratsastuksessa, minkä lisäksi se on tehnyt monia hienoja suorituksia aluetasolla este- ja kouluratsastuksessa. Jo nuorena ori palkittiin oripäivillä kantakirjatilaisuudessa toisella palkinnolla, missä se sai erinomaiset pisteet käyttöosiosta. Pahankarkottaja palkittiin yksi- ja kaksivuotiaana tilaisuuden parhaana hevosena, eikä ihme, se on rakenteeltaan hyvin korrekti ja sillä on ollut aina eriomainen ravi. Luonteeltaan oria on kuvattu haastavaksi, jolle on ollut vaikea löytää sopivaa ratsastajaa, mutta oikean ratsastajan alla Pahankarkottaja on upea ratsu, joka ei epäröi haasteiden osuessa tielle, siksi se onkin niin loistava ratsu. Monikäyttöisyyden vuoksi Pahankarkottaja on ollut suosittu jalostuksessa ja on astunut kymmeniä tammoja eri puolilta Suomea. Orin jälkeläiset ovat ratsun ominaisuuksiltaan tulleet isäänsä, ja ovat pärjänneet etenkin hyppypuolella. On orin jälkeläisiä nähty koulukentilläkin, mutta niillä on ollut taipumus periä isänsä haastavaa luonnetta.

ii. Pedonkarkottaja oli rautias, kevytrakenteinen suomenhevosori, joka oli aikanaan hyvin suosittu. Se teki monia uskomattomia suorituksia kansallisella tasolla esteratsastuksessa, mutta siltä löytyi myös koululahjoja. Oria oli miellyttävä käsitellä, sitä oli helppo työstää eikä se stressaantunut pienestä. Nuoruusvuosinaan Pedonkarkottaja palkittiin ensimmäisellä kantakirjapalkinnolla saaden tilaisuuden parhaat pisteet jokaisesta osa-alueesta. Omistaja oli hyvin kiintynyt hevoseensa ja kun hän sai työtarjouksen Saksasta, muutti Pedonkarkottaja omistajansa mukana Saksaan. Saksassa ratsukko jatkoi kisauraansa kansallisella tasolla ja vaikka ympäristö sekä vastustajat vaihtui, jatkoi Pedonkarkottaja vain menestymistään, mistä tuli aikanaan paikallinen hitti. Orilla oli astutuslupa Suomessa ja Pedonkarkottaja astui tammoja säännöllisin väliajoin, ja siitä tuli suosittu myös saksalaisten suomenhevosharrastajien piirissä. Pedonkarkottaja oli hyvä periyttäjä, sen jälkeläisistä tuli hyviä ratsuja tammasta riippumatta.

ie. Ruusurannan Kristalli oli rautias pienikokoinen kolmannen kantakirjapalkinnon suomenhevostamma, joka oli luonteeltaan tasainen ja rauhallinen. Tammaa kuvattiin mukavuudenhaluiseksi, mutta siitä sai paljon irti osaavalla ratsastajalla. Tamma oli melko pyöreä olemukseltaan eikä se hypännyt kovin korkealle, mutta Ruusurannan Kristallilla oli eteenpäinpyrkivät liikkeet ja erinomainen laukka. Tammalla oli myös loistava keskittymiskyky ja kykeni keskittymään missä tahansa tilanteessa. Kouluratsuna Ruusurannan Kristalli menestyi aluetasolla, kenties jos tamma olisi ollut sirompi, se olisi pärjännyt kansallisella tasollakin, mutta omistajalleen sillä ei ollut mitään väliä. Ruusurannan Kristalli oli tärkeä juuri sellaisenaan, vaikka se ei ollutkaan suomenhevosista kaunein. Tamma oli hieman etukenoinen, sillä oli raskas etupää ja suuri pää, joten se ei ollut kovin sopusuhtainen. Emänä tamma oli kuitenkin omaa luokkaansa, se oli erinomainen emä ja esikuva varsoilleen.

e. Karkotusloitsu, tämä rautias pieni suomenhevostamma oli näppärä monessa asiassa. Se oli hyväluonteinen, sillä riitti lahjoja moneen lajiin ja lisäksi se oli huippuperiyttäjä. Karkotusloitsun isä oli menestynyt ravuri, joka oli muun muassa rikkonut paikallisen raviradan ennätyksen jopa kahteen kertaan, ja emä menestynyt ratsutamma kuuluisasta orilinjasta. Karkotusloitsu oli suhteellisen kevyt ja kompakti tamma, jossa oli selvästi nähtävissä juoksijan vaikutus. Tamma oli kilpailuntahtoinen, määrätietoinen, eikä se antanut periksi missään. Jos tamma jotain päähänsä sai, niin se meni vaikka läpi harmaan kiven. Muutoin Karkotusloitsu oli helppo ja luottotoveri. Karkotusloitsu oli hedelmällinen, tamma tiinehtyi lähes joka vuosi ja varsoi kymmenen varsaa, joista monet ovat olleet lahjakkaita ratsuja ja tammavarsat perineet emänsä luonteen.

ei. Loitsunkumoaja, raudikko, lähes pienkokoinen ori ei ollut nimestään huolimatta luonteeltaan kovin hurmaava. Se oli energinen, vaikeasti käsiteltävissä ja sen kanssa tuli toimeen vain harva ihminen. Se oli kuitenkin lojaali, ja siltä löytyi kapasiteettia valjakkoajoon ja kouluratsastukseen. Loitsunkumoaja oli ketterä; se kykeni kääntymään vaikka kolikon päällä, joten pärjäsi hyvin koulukokeessa. Orilta löytyi myös kestävyyttä, joten se menestyi myös kestävyyskokeessa. Koulupuolella ori osasi asiat Vaativa B tasolle asti menestyen parhaiten aluetasolla. Loitsunkumoaja starttasi kansainvälisellä koulutasolla joitain kertoja, sijoittuen luokan keskimmäiseksi, mutta valjakkoajossa ori loisti. Loitsunkumoaja oli aikansa parhaimpia valjakkosuomenhevosia, se päihitti monet puoliveriset kirkkaasti. Oripäivillä Loitsunkumoaja kantakirjattiin toisella palkinnolla. Sen käsiteltävyys olisi jättänyt parantamisen varaa, mutta se sai hyvät pisteet muista osioista. Jälkeläisilleen ori on periyttänyt hyvää rakennettaan ja valjakkoratsun ominaisuuksiaan, mutta sen varsoja on nähty myös koulukentillä.

ee. Hilianhallaa oli hyvin vaalea ruunikko suomenhevostamma, jolta löytyi säkäkorkeutta 156cm. Tamma oli kotoisin maaseudulta, läheltä Karjalaa kasvattajalta, joka oli tunnettu ravihevosista. Hilianhallaa polveutui täysin ravisuvusta ja siitä toivottiin ravuria, mutta laimein tuloksin. Tamma juoksi huonoja aikoja, eikä sillä ollut lainkaan kilpailunhalua, joten se piti perää jokaisessa kilpailussa, johon se osallistui. Koska omistajalla ei ollut käyttöä hevoselle, joka ei osannut juosta, myytiin se ratsastuskouluun, jossa siitä toivottiin opetusratsua rauhallisen luonteensa vuoksi. Hilianhallaa osoitti kuitenkin poikkeuksellista kykyä - se oli peloton, rohkea ja rakasti hyppäämistä, joten lopulta tammasta tuli ratsastuskoulun omistajattaren kilparatsu. Hilianhallaa menestyi hyvin kansallisella tasolla kenttäratsastuksessa, minkä lisäksi se menestyi hyvin myös esteillä. Pelottoman luonteensa vuoksi siitä oli moneen, se ei stressannut vaan oli täydellinen kisahevonen, minkä vuoksi se jätti varjoonsa monia hevosia. Siitostammaa siitä ei ikinä haaveiltu sukujuuriensa tähden, mutta Hilianhallaa osoitti nekin luulot vääriksi. Se oli erinomainen periyttäjä, jonka varsat ovat olleet hyviä hyppääjiä ja perineet hyvän rakenteen emältään, joka palkittiin toisella katankirjapalkinnolla ratsusuunnalla pian sen jälkeen, kun sen kyvyt huomattiin.

Jälkeläiset

sh-o. 27.02.2020 - Mörkövaaran Maustepaholainen - e. Kanelikieppi - om. VRL-06046 & VRL-12701
sh-o. 05.11.2019 - Hiivurin Pahanhirttäjä - e. Tarun Helmihirssi - om. VRL-07412

Kilpailukalenteri

KRJ (42 sijoitusta)

24.10.2019 - kutsu - helppo A - 1/30
17.10.2019 - kutsu - helppo A - 5/30
08.10.2019 - kutsu - helppo A - 4/30
08.10.2019 - kutsu - helppo A - 6/40
07.10.2019 - kutsu - helppo A - 5/30
07.10.2019 - kutsu - helppo A - 5/40
04.10.2019 - kutsu - helppo A - 4/40
27.09.2019 - kutsu - helppo A - 2/40
21.09.2019 - kutsu - helppo A - 2/30
19.09.2019 - kutsu - helppo A - 3/30
17.09.2019 - kutsu - helppo A - 3/30
15.09.2019 - kutsu - helppo A - 2/30
12.09.2019 - kutsu - helppo A - 2/30
22.08.2019 - kutsu - helppo A - 4/30
13.08.2019 - kutsu - helppo A - 5/30
10.08.2019 - kutsu - helppo A - 4/30
05.08.2019 - kutsu - helppo A - 2/30
02.08.2019 - kutsu - helppo A - 5/30
01.08.2019 - kutsu - helppo A - 4/30
30.07.2019 - kutsu - helppo A - 4/30
24.07.2019 - kutsu - helppo A - 5/30
18.07.2019 - kutsu - helppo A - 3/30
14.07.2019 - kutsu - helppo A - 3/30
13.07.2019 - kutsu - helppo A - 5/30
27.06.2019 - kutsu - helppo A - 1/40
24.06.2019 - kutsu - helppo A - 3/40
11.06.2019 - kutsu - helppo A - 3/40
03.06.2019 - kutsu - helppo A - 3/40
26.05.2019 - kutsu - helppo A - 2/30
24.05.2019 - kutsu - helppo A - 3/30
21.05.2019 - kutsu - helppo A - 1/30
21.05.2019 - kutsu - helppo A - 3/30
14.05.2019 - kutsu - helppo A - 1/30
11.05.2019 - kutsu - helppo A - 3/30
10.05.2019 - kutsu - helppo A - 4/30
08.05.2019 - kutsu - helppo A - 3/30
04.05.2019 - kutsu - helppo A - 2/30
02.05.2019 - kutsu - helppo A - 1/30
11.04.2019 - kutsu - helppo A - 5/40
10.04.2019 - kutsu - helppo A - 6/40
08.04.2019 - kutsu - helppo A - 2/40
28.03.2019 - kutsu - helppo A - 1/40

ERJ (41 sijoitusta)

26.10.2019 - kutsu - 100cm - 2/30
21.10.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
17.10.2019 - kutsu - 100cm - 2/30
15.10.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
13.10.2019 - kutsu - 100cm - 1/30
02.10.2019 - kutsu - 100cm - 1/30
01.10.2019 - kutsu - 100cm - 5/30
28.08.2019 - kutsu - 100cm - 2/30
24.08.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
20.08.2019 - kutsu - 100cm - 2/30
19.08.2019 - kutsu - 100cm - 5/30
15.08.2019 - kutsu - 100cm - 5/30
14.08.2019 - kutsu - 100cm - 5/30
28.07.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
27.07.2019 - kutsu - 100cm - 5/30
24.07.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
21.07.2019 - kutsu - 100cm - 6/40
20.07.2019 - kutsu - 100cm - 6/40
11.07.2019 - kutsu - 100cm - 1/40
05.07.2019 - kutsu - 100cm - 2/40
15.06.2019 - kutsu - 100cm - 4/40
12.06.2019 - kutsu - 100cm - 5/40
01.06.2019 - kutsu - 100cm - 4/40
28.05.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
23.05.2019 - kutsu - 100cm - 1/30
20.05.2019 - kutsu - 100cm - 4/30
14.05.2019 - kutsu - 100cm - 2/30
14.05.2019 - kutsu - 100cm - 4/30
11.05.2019 - kutsu - 100cm - 1/30
08.05.2019 - kutsu - 100cm - 2/30
05.05.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
19.04.2019 - kutsu - 100cm - 4/30
18.04.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
16.04.2019 - kutsu - 100cm - 1/30
15.04.2019 - kutsu - 100cm - 3/30
13.04.2019 - kutsu - 100cm - 5/30
12.04.2019 - kutsu - 100cm - 1/30
11.04.2019 - kutsu - 100cm - 5/30
11.04.2019 - kutsu - 100cm - 5/30
05.04.2019 - kutsu - 100cm - 2/30
01.04.2019 - kutsu - 100cm - 3/30

KERJ (44 sijoitusta)

22.04.2020 - kutsu - helppo - 1/30
19.04.2020 - kutsu - helppo - 5/30
16.04.2020 - kutsu - helppo - 5/30
12.04.2020 - kutsu - helppo - 5/30
11.04.2020 - kutsu - helppo - 3/30
09.04.2020 - kutsu - helppo - 2/30
06.03.2020 - kutsu - helppo - 7/59
01.03.2020 - kutsu - helppo - 7/59
15.01.2020 - kutsu - helppo - 2/27
13.01.2020 - kutsu - helppo - 4/27
30.12.2019 - kutsu - helppo - 1/40
08.12.2019 - kutsu - helppo - 2/30
06.12.2019 - kutsu - helppo - 4/30
16.11.2019 - kutsu - helppo - 5/43
27.10.2019 - kutsu - helppo - 4/30
22.10.2019 - kutsu - helppo - 5/30
19.10.2019 - kutsu - helppo - 5/30
16.10.2019 - kutsu - helppo - 3/30
12.10.2019 - kutsu - helppo - 5/30
11.10.2019 - kutsu - helppo - 1/30
29.08.2019 - kutsu - helppo - 5/30
18.08.2019 - kutsu - helppo - 1/30
15.08.2019 - kutsu - helppo - 3/30
14.08.2019 - kutsu - helppo - 2/30
10.08.2019 - kutsu - helppo - 4/30
07.08.2019 - kutsu - helppo - 3/30
04.08.2019 - kutsu - helppo - 4/30
15.07.2019 - kutsu - helppo - 3/30
25.06.2019 - kutsu - helppo - 6/37
22.06.2019 - kutsu - helppo - 4/37
17.06.2019 - kutsu - helppo - 2/30
12.06.2019 - kutsu - helppo - 5/37
09.06.2019 - kutsu - helppo - 3/30
06.06.2019 - kutsu - helppo - 4/37
04.06.2019 - kutsu - helppo - 1/30
03.06.2019 - kutsu - helppo - 2/30
02.06.2019 - kutsu - helppo - 1/37
28.05.2019 - kutsu - helppo - 5/30
25.05.2019 - kutsu - helppo - 3/30
10.05.2019 - kutsu - helppo - 2/30
09.05.2019 - kutsu - helppo - 3/30
06.05.2019 - kutsu - helppo - 2/30
19.04.2019 - kutsu - helppo - 3/32
17.04.2019 - kutsu - helppo - 5/32

CUP-sijoitukset

31.07.2020 - kutsu - VSR-cup - 100cm - 4/67
30.04.2020 - kutsu - VSR-cup - Helppo A - 5/68
31.12.2019 - kutsu - VSR-cup - Helppo - 3/41
30.11.2019 - kutsu - VSR-cup - Helppo - 4/45

Näyttelyt

26.01.2020 - NJ - Tuom. alaera - irtoSERT
27.06.2019 - NJ - Tuom. Jannica - irtoSERT
20.06.2019 - NJ - Tuom. Lissu T. - irtoSERT
31.05.2019 - VSR-Rotunäyttelyt - aikuiset orit - II-palkinto

Päiväkirja & Valmennukset

Liikutusapuna - kirjoittanut R.

Enna oli sairastunut äkisti ja pyysi minua auttamaan Pahiksen liikutuksesta. Vielä kun olin Suomessa, en voinut pyynnöstä kieltäytyä. Hevonen oli tullut tutuksi kengityksen ja valmennuksen yhteydessä, että tänään pääsin liikuttamaan orin selästä käsin.

Hiivurin tallille ei ollut hotellilta pitkä matka, että laina-auton kanssa kaarsi nopeasti tallin pihalle. Pahis odotteli karsinassa valmiina, ettei tarvinnut lähteä tarhasta sitä hakemaan. “Heii Pahis”, avasin karsinan oven ja ori imuroi viimeisiä heinänkorsia turpeen seasta kiinnittämättä minuun mitään huomiota. Hymyilin leveästi ja otin orin käytävälle hoidettavaksi. Harjaamisessa ei mennyt kauaa ja varusteet meni yhtä nopeasti niskaan. Pahis narskutteli kuolaimia ja katseli unisena ympärilleen.

Talutin Pahiksen tallin pihan kautta maneesille. Maneesi oli täysin tyhjä, että saimme rauhassa harjoitella tänään. Selkään nouseminen tapahtui rauhallisin merkein eikä Pahiksella ollut mikään kiire lähteä liikkeelle. Kotona oli historiallisissa lajeissa alta escuela- luokissa kilpailevia korkea kouluhevosia, että klassisen lajin edustajaa oli vaihteeksi mukava kokeilla.

Heti alkukäynneistä lähdin hakemaan oikeaa muotoa. Pahis tahtoi hieman painaa kädelle ja lähteä liikkumaan omaa tahtia eteenpäin, mutta istunnalla ja puolipidättein sain pidettyä orin kasassa. Ympyröillä pyysin enemmän taivutusta ja asettamista ennen ravin tai laukan nostamista. Laukassa tahtoi väkisin puskea enemmän eteen, mutta rennolla kädellä ja pohkeella sain pidettyä orin paketissa. Lähinnä tarkoitus oli hakea hyvin harmonista yhteistyötä, että avut ovat huomaamattomia ja ratsastus on kuin taidetta. “Hieno”, kehuin ja päästin pitkät ohjat. Pahis piti muutaman askeleen verran rehellisen kootun muodon ennen valahtamista pitkäksi. Loppukäynneissä sai ratsu päättää tahdin.


Kouluvalmennus - kirjoittanut R.

Onneksi on maneesi olemassa, sillä ulkona oli hirveä tuuli ja lämpöä tuskin yhtään. Tänään oli vuorossa Pahis-nimisen suomenhevosorin ja omistajan valmentautuminen koulupuolella. Omistajan sanojen mukaan Pahis oli osaava, mutta ei sieltä helpoimmasta päästä. Koko matkan kuumeisesti mietin, mitä tekisimme valmennuksessa.

Asiat pääsivät valkenemaan vasta paikan päällä, kun pääsin näkemään ratsukon. Enna ravasi uraa pitkin ja yritti samalla koota ratsua oikeaan muotoon. “Hei taas”, tervehdin ja seurasin ratsukon menoa edelleen. “Koitetaan saada sitä enemmän avuille. Haetaan lyhyttä muotoa ettei kiidä tuohon tahtiin”, Pahis ravasi pitkin askelin turpa ryntäissä kiinni, mutta selän toiminta oli heikko. Siirtymisien ja muutaman avotaivutuksen avulla pyrimme saamaan orin kuulolle sekä sitä kautta kulkemaan enemmän ylämäkeen. “Kun se alkaa hakea oikeaa muotoa, niin ei enempää apuja”, neuvoin, että saisimme Pahiksen liikkumaan rehellisesti oikeassa muodossa ilman jatkuvaa pyytämistä.

Pienen tauon jälkeen oli aika koota uudestaan ja katsoa kantaako ori itseään paremmin. Laukassa Pahis tykkäsi karata, mutta Enna sai pidettyä orin pohkeiden välissä ja tuntuman kevyenä. “Hienoa”, siirtyminen raviin tapahtui pehmeästi ja uusi nosto tapahtui lähes huomaamattomasti. Pohkeenväistössä Pahis tarjosi useamman kerran takaosaa ensin, mutta pienellä korjauksella saimme korjattua. “Sehän etenee rehellisesti. Kun tuntuu hyvältä, voit antaa pitkää ohjaa”, annoin luvan ja jopa pidemmällä ohjalla Pahis piti kootun muodon rehellisenä. Loppukäynneissä muoto kuitenkin valahti pitkäksi, mutta hikitreenin jälkeen ihan suotavaa.


Kengitystä - kirjoittanut R.

Tällä kertaa kengityksessä oli jonossa Pahis niminen suomenhevosori. Ori muistutti enemmän halinallea kuin nimensä veroista paholaista. Se söi rauhallisesti päiväheiniä karsinassa ja hörähti ystävälliseen sävyyn minut nähdessään. “Hei vain”, sanoin leveän hymyn kanssa, kun kannoin painavia kengitystarvikkeita käytävälle. Tavaroiden roudauksen jälkeen nappasin orin käytävälle. Pahis asteli pitkin rennoin askelin ja otti sitten mukavan asennon. ”Hieno”, kehuin hevosta tehden samalla pikaisen harjauskierroksen.

Sitten päästiin itse asiaan. Tarkistin orin jalat ennen kenkien irrottamista ja tietenkin puhdistin kaviot huolella. Kaikki näytti olevan kunnossa, että ei tarvinnut perus toimenpiteistä poiketa. Pahis otti tilanteen todella rauhallisesti, että välillä ori havahtui hereille melskeen alkaessa yllättäen. Pahoittelin tylyä herätystä, mutta uudet kengät oli pakko muotoilla sopivaksi ennen naulojen naputtelua. Uusissa kengissä oli terävät hokit valmiiksi kiinni, sillä oli ajan kysymys milloin lunta ja jäätä tulisi. Ainakin pysyttäisiin pystyssä, koska orilla oli kuulemma tapana riehua tarhassa. “Et sitten polkaise jalkoja rikki, omistaja ei ilahdu”, naurahdin ääneen.

Enää piti saada unikeko liikkeelle. “No ala tulla”, nykäisin narusta ja Pahis ei näyttänyt haluavan lähteä liikkeelle. Hetken sai keskustella asiasta, mutta oli pakko nähdä, miten uudet kengät istuivat. Pihalla pääsi ottamaan muutamia käynti ja raviaskeleita. Kaikki näytti olevan kunnossa. “Sitten pääset takaisin pihalle”, menin orin karsinan kautta laittaen saman paksun loimen päälle. Ulos lähdettiin täysin kiltisti ja portin sisäpuolella Pahis pinkaisi täyteen vauhtiin muiden luokse pukitellen muutaman kerran.