Hyväntuulinen Erkki ei ota elämästä minkäänlaista stressiä. Se luottaa siihen, että ihmiset hoitaa homman, hänen ei tarvitse kuin nauttia eteen kannetuista heinistä ja muista palveluista, joita ihmiset sille tarjoavat. Rennon letkeä ori viihtyy parhaiten tarhakaverin tai parin kanssa, sellaisessa sopuisassa laumassa, jossa ketään ei kiusata. Orien keskuudessa tällaista laumaa voi olla toisinaan vaikea löytää, mutta onnekseni meidän tallistamme kyllä löytyy näitä leppoisia oripoikia, joilla ei testosteronihöyryt ole pilanneet kaikkea kykyä sosiaalisuuteen. Niinpä Erkki saa nautia jätkäporukastaan, usein sen löytää rapsuttelemasta jonkun kanssa, heinäthän on ihan parasta syödä samasta kasasta ja päikkäritkin on kiva ottaa vierekkäin. Lajitovereille ja ihmiskavereille höristään aina matalalla, hiljaisella hörinällä, tammoille kyllä huudellaan vähän kovaäänisemmin. Neidoistakaan Erkki ei kyllä vedä ylikierroksia, yleensä tervehtimiset jää kiljaisuun tai pariin, mutta siinä olikin ihan riittävästi oreilua Erkin mielestä.
Taluttaessa Erkki kävelee nätisti vierellä, sovittaa oman vauhtinsa taluttajan vauhtiin. Ei rynni, ei kisko, ei himmaile, kulkee kuin mallipoika. Muutenkin hoitotoimenpiteet sujuvat aivan ongelmitta, Erkki nauttii harjaamisesta ja muista hemmotteluhetkistä, eikä kiukuttele kengittäjälle tai eläinlääkärillekään. Varustaessa ori seisoo hievahtamatta paikallaan, jotta satula saadaan hyvin selkään tai valjaat päälle ja vaunut hyvin kiinni. Tosi helppohoitoinen, orin kanssa on mukava touhuta yhtä sun toista, kun mistään se ei pane pahakseen. Hallakko myös nauttii kaikesta saamastaan huomiosta, rapsutteluhetket ja muut hellyydenosoitukset ovat enemmän kuin tervetulleita.
Erkillä on aina tapana vähän testata, onko ihan pakko. Ei sillä, etteikö se työskentelisi ihan mielellään sitten, kun sille sanotaan, että tälläkin kertaa on ihan pakko. Ori vain tykkää yleensä mennä sieltä, mistä aita on matalin, eikä se rupee yksinään hommia paiskimaan. Sujuvalla yhteistyöllä Erkki on hieno valjakkohevonen, joka pärjää vaativalla tasolla asti. Sillä on kivat liikkeet ja sopivasti ryhdikkyyttä. Ori ei todellakaan ole hankalimmasta päästä tämän alun testaamisensa kanssa. Se vain ei lähde tekemään mitään ennen kuin ohjastajalta tai ratsastajalta tulee käsky. Yleensä alkuverryttelyn aikana hallakolle käy jo hyvin selväksi se, tarvitseeko tänään tehdä mitään vai ei ja se määrittää, miten lopputreeni sujuu. Jos on aktiivinen ja laittaa Erkin heti kunnolla hommiin, kuoriutuu punkkarista herkkä, yritteliäs ja oikein mielellään töitä tekevä hevonen, kun taas jos ratsastaja/ohjastaja laiskottelee itse verkan aikana, ei voi odottaa Erkiltä oikein minkäänlaista vaivannäköä missään vaiheessa. Uusien ihmisten kanssa ei ole myöskään kerta eikä ensimmäinen, kun se maastoon lähtiessä testaa pari kertaa kääntyä ympäri, jos ei vaikka tarvitsisikaan lähteä. Jos se sinnikkäästi käännetään takaisin menosuuntaan, lähtee Erkki korvat hörössä nauttimaan maastoretkestä. Vähän erikoinen kaveri kieltämättä tämä meidän Erkki, voisi kuvitella, ettei se pidä työnteosta.
Orihan on toki siis ratsukoulutettukin, vaikka kilpailemme vain valjakkoajossa. Perusasiat sille on opetettu ja osaapa se matalien esteidenkin yli hypellä. Valjakkovaunujen edessä Erkki vain on aivan lyömätön ja se viihtyykin paljon paremmin ajohommissa kuin ratsuna. Ratsastus on vain liikunnan monipuolisuuden vuoksi otettu mukaan treeneihin. Erkki on myös kisareissuilla tosi helppo. Sen kanssa voi lähteä vaikka yksinkin reissuun, lastaamiset sun muut sujuvat aivan ongelmitta ilman apuriakin. Kisoissa Erkki on aina innoissaan, kun on kaikkea uutta ja jännittävää. Kisoissa sillä tuntuu olevan sen verran vieraskoreutta, että alun pähkäilyt siitä, tarviiko töitä tehdä vai ei, unohtuu aivan täysin. Kisaverkassa se tekee heti kaiken mitä pyydetään oikein mielellään, eikä yhtään vänkää vastaan.