Gullveig Lys   VH20-053-0028

Kutsumanimi: Viena
Rotu, sukupuoli: Norjanvuonohevonen, tamma
Syntymäaika: 09.05.2020      |     2-vuotias
Väri: Ruunihallakko
Säkäkorkeus: 142cm
Painotus: Kouluratsastus & valjakkoajo
Koulutustaso: Helppo A, 70cm, Vaativa
Kasvattaja: Valokylän Talli (VRL-14618)
Omistaja: Heta Rovio (VRL-14704)
Kotitalli: Sotamaalaus
Saavutukset: KTK-kelpoinen




Kuvat © suba



Mulla oli ollut jo pidemmän aikaa takaraivossa ajatus omasta hevosesta, mutta en oikeestaan koskaan sen kummemmin tehnyt asian eteen mitään. Selasin tuttuun tapaan Keskustan ilmoituksia ja siellä pompahti silmään otsikko "myydään vuonohevosvarsa". Klikkasin myynti-ilmotuksen auki ja luin kasvattajan kirjoittaman tekstin isolla asenteella varustetusta vekkulista varsasta ja olin heti ihan myyty. Jäin kuitenkin vielä pohtimaan asiaa, mutta en millään saanut enää mielestäni tuota laadukkaan oloista varsaa ja lopulta päätinkin tarjota siitä. Ja niinhän siinä kävi, että musta tuli vuonohevostamman omistaja!

Viena on hyvin itsepäinen tamma, joka tekee mielipiteensä aina erittäin selväksi, eikä ole edes lahjottavissa. Viena tekee, jos Viena tahtoo tehdä ja sen mukaan sitten edetään. Sen kanssa vaaditaankin ovelaa pelisilmää ja jos onnistuu tarjoamaan kaiken Vienalle niin, että siltä joko pyydetään nöyrästi tai saadaan asia vaikuttamaan tamman omalta idealta, kaikki sujuu mutkattomasti. Se testaa aina jokaista ihmistä, jonka kanssa on tekemisissä. Klassisimpia tapoja on kieltäytyä tulemasta talliin kun pitäisi lähteä ratsastamaan, pyörähtää ympäri kesken maastolenkin tai jos kentän portti on jäänyt auki, voit olla varma että tämä tamma sinkaisee siitä ulos kun sitä vähiten odotat! Jos jaksat vääntää kaikki johtajuustaistelut, pelleilyt ja testaukset, Viena palkitsee sinut kyllä. Kaiken sen itsepäisyyden taustalla on kuitenkin herttainen pieni tamma, joka salaa nauttii lässytystuokioista ja huomiosta. Se vaatii aikansa ja onhan Viena nyt selkeästi sellainen "yhden ihmisen hevonen", joten harva tätä tamman parempaa puolta pääsee edes näkemään.

Taluttaessa toisinaan katujyrää leikkivä hallakkoni vaatii oveluuden lisäksi johdonmukaisuutta ja pitkää pinnaa omistajaltaan (ja tallityöntekijöiltä). Mitä varmemmalla otteella tämän kanssa toimii, sen parempi lopputulos yleensä on. Viena haistaa pelon ja jännityksen kaukaa ja taatusti käyttää sitä myös hyväkseen. Oikeasti Viena on oikein hyvätuulinen tamma, joka ei edes kiima-aikoihin hirveästi mistään kiukustu, mutta jos sen seurassa jännittää, se voi jopa alkaa äksyilemään. Hoitotoimenpiteet sujuvat suhteellisen hyvin, mutta helpoimmalla pääsee jos sen laittaa hoitopaikalla tai käytävällä kuntoon. Karsinassa se pyörii ja hääräilee mitä ikinä nyt sattuukaan keksimään, jotta harjaaminen tai pinteleiden kääriminen olisi mahdollisimman hankalaa. Viena inhoaa vettä ja pesuhetket ovatkin aivan kamalia sen kanssa. Tamma yrittää väistellä vettä minkä kerkiää ja yleensä olen itse kuin uitettu koira Vienan pesun jäljiltä. Kengittäjä on yksi niistä ihmisistä, joille se ei pistä vastaan. Se on pienestä asti oppinut, että kengittäjien kanssa ei pelleillä ja käyttäytyykin oikein mallikkaasti koko kengityksen ajan. Eläinlääkärikäynnit ovatkin sitten aivan asia erikseen ja pelkkä rokotuskin on Vienan tapauksessa yhtä draamailua.

Ratsuna Viena on varsin liikkuvainen tapaus. Se testaa kyllä tietenkin aina uudet ratsastajat ja mielummin vain sinkoilee ympäriinsä jos vain mahdollista, mutta kunhan on päässyt oikealle aaltopituudelle tamman kanssa, osaa se olla todella hienokin. Laiskaa Vienasta ei saa tekemälläkään, päinvastoin se liikkuu mielellään - ja paljon. Jo yksikin vapaapäivä saa sen sekoamaan sukissaan ja voit olla varma, että useamman vapaan jälkeen allasi on ennemminkin tikittävä aikapommi kuin vuonohevonen. Kun osaa ohjata Vienan loputtomalta tuntuvan energian oikein eikä päästä sitä sinkoilemaan mihin sattuu, tammasta kuoriutuu erittäin ryhdikäs ja kevyt ratsu. Se on todella herkkä avuille ja usein tarjoaakin ennemmin liikaa kuin liian vähän ja joskus tammaa onkin vaikea saada keskittymään ja odottamaan apujen loppuun viemistä. Esteitä Viena hyppää oikein mielellään, välillä vähän liiankin. Tamman motto tuntuu olevan "täysiä hyvä tulee" ja kaahaamisen vuoksi monet puomit putoilevatkin. Joskus sen saa keskittymään niin, että virheettömiäkin suorituksia tulee, mutta malttamattomalla sielulla ja ikuisella kiireellä varustettu tamma ei ehkä ole parhaimmillaan esteillä. Sileällä sen saakin ihan hyvin rauhoittumaan ja tekemään töitä, mutta esteillä se meno on niin holtitonta, että olemme pitäneet esteratsastuksen hyvän mielen treeninä ja satunnaisina kisoina.
Toisena painotuslajinaan Vienalla on valjakkoajo - ja syystä. Vaikka se on ratsuna hieman malttamaton ikiliikkuja, on se kärryjen edessä kuin toinen hevonen. Se kerää kaiken keskittymiskykynsä siihen, että se tekee aina parhaimman suorituksensa ja osaa itsekin purkaa energiansa valjakkoajossa oikein, eikä lähde sinkoilemaan.

Kilpailuissa Viena on alkuun hieman levoton ja vaatii jonkin verran aikaa tasottua ylimääräisestä hälinästä. Kiireisellä aikataululla ei hyvä heilu ja olenkin ottanut tavaksi lähteä sen kanssa vähän turhan ajoissa, jotta Viena saa ylimääräistä aikaa sulatella ympärillä tapahtuvia asioita. Koppiin Viena lastautuu vähän sen mukaan sattuuko sitä huvittamaan vai ei. Jos sitä huvittaa, se kävelee koppiin suorilta sen enempää ajattelematta, mutta jos ei, voi lastaamisessa kestää kymmeniä minuutteja. Tämä on toinen syy, miksi lähdemme etuajassa. Itse kisasuorituksiin Viena tsemppaa itsensä aika hyvin ja osaa sulkea ympärillä olevan hälinän ja keskittyä suoritukseen. Paitsi estekisoissa jo muutenkin äärimmilleen viritetty jousi on hyvin räjähdysherkkä, jos esimerkiksi yleisössä tapahtuu jotain yllättävää kesken radan.



i. Derian Greyfell
KTK-II
nvh, hkko, 143cm
VH15-053-0027
ii. Magne
KTK-III, YLA2, KRJ-II
nvh, hkko, 141cm
VH12-053-0161
iii. Yukon evm
iie. Clara evm
ie. Glimrende Greta
KRJ-II, ERJ-II, VVJ-I
nvh, rnhkko, 145cm
VH14-053-0029
iei. Glimrende Danhy evm
iee. Glimrende Brisingamen evm
e. Kurjen Grimeria
VIR MVA Ch, KTK-I, KV-I
nvh, rnhkko, 142cm
VH19-053-0017
ei. Grímnismál
VIR MVA Ch, KTK-I
nvh, rnhkko, 144cm
VH19-053-0007
eii. Tjoflaat evm
eie. Eline evm
ee. Nordlie Dagny
VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-I
nvh, rnhkko, 144cm
VH17-053-0082
eei. Morten evm
eee. Ashild evm

Jälkeläiset

00.00.0000 - i. isä - o./t. varsan nimi
00.00.0000 - i. isä - o./t. varsan nimi

Kilpailukalenteri

KRJ (0 sijoitusta)

00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
VVJ (0 sijoitusta)

00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
ERJ (0 sijoitusta)

00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus
00.00.0000 - Kutsu - Luokka - Sijoitus

28.06.2020 - NJ - Safiiritiikerin kilpailukeskus - Tuomarina Terhi - irtoSERT

Varusteet




Varusteet ostettu © Oddpixel, Sokka Luxuries & Equestrian Pro

Hoito-ohjeet

Ruokinta

logo Varsapihatossa vapaa heinä

Aamu:
- SSH Take It Easy 0,5l

Ilta:
- SSH Take It Easy 0,5l

- Kovan treenin jälkeen annetaan myös elektrolyyttilisä.


Tarhaus

logo - Riimu pois päästä
- Saa jättää yksin
- Kesäisin aina ötökkämyrkkyä!
Klipattu talvisin, joten talliloimen päälle:
- Nollakeli: sadeloimi
- Pikkupakkaset: kaulakappaleellinen sadeloimi
- Alle -10: kaulakappaleellinen kevyttoppaloimi
- Alle -20: kaulakappaleellinen toppaloimi


Hoitotoimenpiteet ja ratsastus

logo - Kovan treenin jälkeen kaikkien jalkojen kylmäys
- Ei saa antaa herkkuja, muuttuu ilkeäksi kerjätessään!
- Pakkaskeleillä villaloimi alku- ja loppulämmittelyyn
- Maastoon heijastinloimi syksy-kevät aikana
- Maastossa mentävä edellä, voi myös mennä yksin
- Esteillä ja maastoon suojat kaikkiin jalkoihin, sileällä pintelit


Rehukauppamme © Stjärnesands Hästeri
Muut tuotteet © Equestrian Pro
   

Päiväkirja

28.06.2020 Ensimmäiset näyttelyt

Ilmoitin Vienan näyttelyihin. En tiedä, mitä ajattelin, mutta ilmoitinpa nyt kuitenkin. Kyseessä oli kuitenkin rennommat näyttelyt, joissa jokainen sertin arvoinen voisi vastaanottaa irtoSERTin. Olisihan tää ainakin ihan hyvää harjoitusta, mutta totta hitossa mua jännitti meidän eka yhteinen reissu. Näyttelyaamuna heräsin todella varhain, osittain jännityksestä, mutta pitkien välimatkojen takia matkaan oli lähdettävä hyvissä ajoin. Tallille saapuessani Viena katsoi mua pikkasen kieroon, kun kävin hakeen sen pihatosta. "Et oo tosissas!!" se näytti irvistävän mulle, mutta tuli kuitenkin luokse. Ehkä se oli edes vähän utelias tietämään, mitä varten näin aikaisin herätään yöunilta.

Pohjoiseen muutto oli ollut tosi hyvä idea, mutta tiettyjä haasteita tuli taas esiin. Enhän mä tuntenut pohjoisesta ketään muita kuin talliporukan ja Vienan kasvattajan, joten apukäsiä mulla ei aina ollut saatavilla. Tallilla mua toki autettiin tarpeen mukaan, mutta ei kuitenkaan näin aikaisin aamusta, en ees kehdannut pyytää ketään heräämään meitä varten näin aikaisin. Me oltiin Vienan kanssa kuitenkin harjoiteltu lastaamista ahkeraan, myös yksin. Tällä kertaa lastaamiseen meni jonkin verran aikaa, mutta se ei haitannut, koska olin varautunut siihen. Viena kiukutteli lastaussillalla useampaan kertaan ja peruutti kerta toisensa jälkeen pois, mutta loppujen lopuksi suostui sinne menemään ja pääsimme lähtemään matkaan.

Kun vihdoin pääsimme Safiiritiikeriin, mulla kouraisi mahasta. Nyt se olisi sitten mentävä näyttelykehään tän nuoren kanssa, ei hitto mua oikeesti! Noh, nyt ei enää voitu peruuttaa ja otetaan nää nyt ihan harjotuksen kannalta vaan. Viena oli jännittynyt kuin viulunkieli ja mä olin ihan valmis pyörtymään hetkellä minä hyvänsä. Pakko myöntää, tää oli munkin eka kerta näyttelyissä, ei mulla ollut koskaan ollut hevosta, jonka kanssa niissä käydä. Odottelu tuntui pitkältä ja Viena oli kiukkuisella tuulella. "Pliis pliis pliis mee hyvin kehässä", mutisin itsekseni tietäen, ettei Vienan käytöstä voinut ikinä ennustaa etukäteen. Onneksi tultiin ajoissa paikalle ja tamma oli saanut tutustua vähän uuteen paikkaan ja katsella oudonnäköistä touhua ympärillään.

Kun vihdoin kylmäveritammojen luokka alkoi ja tuli meidän vuoro, pelkäsin että jalkani muuttuvat spagetiksi. "No niin, hallakkoni, mennään", kuiskasin vuonohevoselleni. Suureksi ihmetyksekseni Viena seisoi todella nätisti paikoillaan sen aikaa, kun tuomari tarkasteli sitä. Käynti sujui yllättävän hyvin, vähän jännittynyt, mutta ainakin se käyttäytyi hyvin. Ravissa Viena olikin sitten jännityksestä kova kuin kivi, enkä oikein saanut sen kivaa ravia esille. Se kulki lyhyttä töpöravia ja meidät pyydettiinkin ottamaan uusi kierros. Se oli vähän parempi, mutta ei kuitenkaan hyvä. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, ettei se aiheuttanut mitään draamaa tai showta kehässä, joten tosi hyvinhän se meni ensikertalaiselle. Luokassamme oli viisi osallistujaa ja sijoituimme kolmansiksi, joten olisihan se huonomminkin voinut mennä. IrtoSERT napsahti myös mukaan, joten eihän tähän päivään voinut olla kuin tyytyväinen, eiköhän me kokemuksen kautta saada esittämisestäkin rennompaa!

- Heta


27.05.2020 Tammalauman diktaattori

Viena on kotiutunut niin hyvin, etten ehkä kestä! Se on löytänyt oman paikkansa pihatosta (se on kaikkien pomo tietysti, oikee diktaattori) ja on ihan parasta kaveria Muusan ja Tuutikin kanssa. Ne painii, rapsuttelee ja nukkuu päikkäreitä kimpassa, mutta punkkarivarsa tietysti muistuttelee vähän väliä olevansa pomo ja pysyvänsä pomona. Tää lauman pompottelu ei oo kyllä tehnyt yhtään hyvää jo valmiiksi itsevarman varsan koppavuudelle ja me ollaankin sitten keskenään saatu vääntää siitä, kumpi meistä määrääkään kaapin paikan. Oon yrittänyt uskotella mun varsalle, että on vaan sen parhaaks, jos se tottelee mua, mutta saas nähdä koska se sen uskoo oikeesti.

Ei olla vielä paljoa sen kanssa touhuttu, oon antanu aika rauhakseen kotiutua ja katsella Sotamaalauksen meininkejä. Oon kyllä ottanut säännöllisesti Vienaa pihatosta harjattavaksi tallin käytävälle ja talutellut kentällä. Ravna on ollut tosi kiva ja avulias ja muutaman kerran tullut auttaan mua kentälle varsan kanssa kun sen mielestä on kivempi kulkea kahdella eikä neljällä jalalla. Mä vähän jännitän vielä uutta paikkakuntaa ja tallia, mutta Sotiksen porukka on kyllä ollut tosi mukava ja avulias ja pääasia että Viena on kotiutunut ja viihtyy. Ei se taida enää ees muistaa, ettei oo syntynyt täällä.

- Heta



Vanhempia päiväkirjamerkintöjä

Valmennukset

00.00.0000 Mitä tehtiin?

00.00.0000 Mitä tehtiin?

00.00.0000 Mitä tehtiin?





Ulkoasu © Pilvimarja 2013, Heidi | Taustakuva © Pexels.com | Tekstit © enna (VRL-14704)
Viena on virtuaalihevonen!