Viehättävä Amelie
VIR MVA Ch, KTK-II, SLA-I, ERJ-I
† 20.10.2020


© 00884

Kutsumanimi: Amppu Rekisterinumero: VH18-018-1082
Syntymäaika: 23.05.2017, 20-vuotias Kasvattaja: Alma Selleri
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: enna (VRL-14704)
Sukupuoli: Tamma Painotus: Esteratsastus
Väri & Säkä: Vaaleanruunikko, 158cm Koulutustaso: Helppo B, 120cm
Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.09.2020, 7 + 44 + 20 + 20 + 15 = 106p. ERJ-I
VIR MVA Ch -arvonimi myönnetty 31.8.2020
Suomenhevosten laatuarvostelu 20.06.2020, 13 + 19 + 20 + 22 + 17 = 91p. SLA-I
Champion-arvonimi myönnetty 6.2.2020
Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 20.09.2018, 20 + 19 + 19 + 19 = 77p. KTK-II

Luonnekuvaus

"Ihan sama, jätä mut rauhaan!" - näin Amppu varmaan sanoisi useimmiten, jos osaisi puhua. Hieman äksy, omaa rauhaa rakastava tamma ei pidä muiden hevosten seurasta lainkaan. Sen kanssa saakin olla varuillaan kilpailuissa ja muissa tilanteissa, missä on muita hevosia lähettyvillä, sillä Amppu potkii hyvinkin herkästi toisia hevosia. Yksin tarhaavan tamman kanssa ei tarvitse lainkaan miettiä yksinjäämistä, se on tälle neidille ennemminkin palkinto kuin hirvittävän pelottava tilanne. Siinä mielessä Ampun kanssa on todella helppo tehdä mitä huvittaa, kun se ei ole millään tavalla riippuvainen muista. Ihmisetkään eivät ole tamman lempityyppejä, ainut kenestä se taitaa tykätä on hän itse. Amppu on myös hyvin siisti hevonen: se piehtaroi ainoastaan täysin kuivalla maalla ja karsinassa sen kakat löytyy aina ihan seinän vierestä yhdestä kasasta. Taluttaessa tamma käyttäytyy yleensä oikein hyvin, ei säiky eikä ryntäile, ongelmana on välillä ettei se oikein jaksaisi liikkua. Se laahustaa perässä niin hitaasti kun vain pääsee ja mielellään jää pällistelemään ympäristöään. Toisinaan Amppu on hieman vaikea saada tarhasta kiinni, jos sillä on huono päivä ja se ei haluaisi muuta tehdä kuin mököttää tarhan perällä korvat luimussa. Se tekee niin, että se päästää ihmisen hyvinkin lähelle ennenkuin kääntyy 180 astetta ympäri ja kirmaa karkuun. Onneksi tamma on hyvinkin perso herkuille, varsinkin omenoille, joten herkkuken kanssa kiinniottaminen on helpompaa. Varsinkin laitumelta hakiessa kannattaa aina ottaa omena mukaan, sillä sieltä sitä on entistä vaikeampi saada kiinni.

Hoitaessa Ampun äksyily tulee hyvinkin usein esille. Sitä ei oikein koskaan osaa ennustaa, mikä toimenpide sitä ärsyttää eniten minäkin päivänä. Yhtenä päivänä kavioiden puhdistaminen saattaa olla kamalinta ikinä, jolloin jalat eivät meinaa millään nousta ja takapäätä saa varoa ettei tule kaviosta. Toisena päivänä taas saattaa satulointi olla inhottavin juttu ja tällöin saakin satulavyötä kiinni laittaessa tai kiristäessä varoa, ettei Amppu yritä purra. Eläinlääkärin ja kengittäjän lempiasiakas tämä tamma ei todellakaan ole. On ihan sama mitä eläinlääkärin kuuluisi tehdä, on tamma rauhoitettava, jotta lääkäri ei saisi lohikäärmettä kimppuunsa. Kengittäessä taas toistuu sama homma, kuin välillä kavioita puhdistaessakin. Onneksi meidän napakka kengittäjä on jo tottunut mököttävään tammaan, eikä osaa ottaa sen kiukutteluja todesta. Onneksi tamma on niin siisti, ettei yleensä ole melkein yhtään likainen, niin harjaaminen sujuu nopeasti. Häntä viuhuu ja korvat on koko ajan luimussa ja tamma tuntuu toivovan, että kukaan ei koskisi häneen ja jättäisi hänet rauhaan. Onneksi kaikkeen tottuu ja olemme oppineet jo ennustamaan tamman eleistä ja ilmeistä, koska saa varoa etupäätä ja koska takapäätä.

Onneksi on joku asia, missä Amppu on miellyttämisenhaluinen ja kuuliainen, nimittäin ratsastaessa. Tuntuu, kuin äksy tamma jäisi talliin ja yhtäkkiä ratsuna olisikin joku aivan muu hevonen. Se on eteenpäinpyrkivä, hyvin herkkä avuille ja pyrkii aina tekemään tehtävät juuri niin kuin on pyydetty. Tamman liikkeet eivät ole mitenkään erikoiset, ihan ok ravi ja mukava, pyörivä laukka, mutta käynti on lyhyttä ja hieman hidastempoista. Liikkeiden vuoksi ja tamman erittäin hyvän hyppytekniikan ansiosta se onkin estepainotteinen. Koulussa se osaa perusasiat, mutta ei vain löydy liikettä riittävästi. Esteillä Amppu on ehdottomasti parhaimmillaan. Tammalta löytyy sopivasti vauhtia, se on aina hyvin tarkkaavainen ja tekee juuri niin kuin pyydetään ja hyppää oikein taitavasti. Se kieltää hyvin harvoin. Ei ole väliä, vaikka lähestyminen epäonnistuisi tai ratsastaja tekisi jotain muita virheitä, Amppu yrittää aina. Maastossa se kuumuaa hyvin herkästi, joten tarvitsee osaavan ratsastajan, jota ei vauhti pelota. Tietyt laukkapätkät ovat sellaisia, joissa tamma innostuu niin paljon, että vähän unohtaa ratsastajan olemassaolon eikä huomioi apuja. Vaikka se saattaakin hieman ryöstää välillä, on Amppu siinä mielessä hyvä maastoratsu, ettei se ikinä pukittele tai pelkää mitään. Ei ole mitään väliä, mitä tämän neidin kanssa kohtaa, se ei pelkää sitten yhtään mitään.

Sukutaulu

i. Murtovaras
sh, rn, 166cm
evm
ii. Kovanaama
sh, rnvkk, 157cm
evm
iii. Sotapolku
sh, trn, 153cm
evm
iie. Vuosisadan Rakkaustarina
sh, vkk, 154cm
evm
ie. Riihalan Valtiatar
sh, rt, 150cm
evm
iei. Haaviston Leeni
sh, rt, 168cm
evm
iee. Kihlaus
sh, vrn, 148cm
evm
e. Kadonnut Lumous
sh, mrn, 149cm
evm
ei. Hämärämies
sh, m, 156cm
evm
eii. Vanginvartija
sh, mrn, 162cm
evm
eie. Totinen Jolanda
sh, trt, 150cm
evm
ee. Muhoksen Mimmi
sh, vrt, 154cm
evm
eei. Uljas Mestari
sh, prn, 159cm
evm
eee. Rikas Tyttö
sh, rn, 152cm
evm

i. Murtovaras on pohjoisemmassa osassa maata menestynyt estevirtuoosi, jolla taitaa olla jokaisesta kilpailuista rusetti. Etelän isoissa kisoissa oria ei ole montaa kertaa nähty mutta silloinkin se on niittänyt mainetta ja kunniaa. Isokokoinen ori hyppää reipasta metriä mennen tullen ja satakahtakymppiä sitten osaavan kuskin kanssa. Hyvinkin sporttinen ori kantakirjattiin vain III-palkinnolla, sillä sitä pidettiin liian sirona ja hoikkana. Jalostuksessa tätä 16-vuotiasta käytetiin omalla alueellaan paljon, joten heti ensimmäiseksi tuskin tulee tämä katoamaan suvuista. Rehelliselle suomimiehelle siunaantui 14 varsaa.

ii. Kovanaama oli kaikkea muuta kuin nimestä voisi päätellä. Joo, varsana orilla oli ehkä itsepäisiä taipumuksia mutta teini-iän jälkeen tasoittui helposti käsiteltäväksi herrasmieheksi. Esteillä omaa luokkaansa ollut Kovis kilpaili lähes joka puolella Suomea mutta pääasiallisesti siinä Oulun hujakoilla. Vaatimattomalla kotitallillaan ori otti vastaan myös yhdeksän tammaa, jotka kaikki tiinehtyi ja varsoi ongelmitta. Kaikille varsoilleen ori periytti hyvää hyppytekniikkaansa sekä osa sai isänsä komean voikon värin. Kovis lopetettiin 21-vuotiaana vanhuuden tuomiin ongelmiin.

ie. Riihalan Valtiatar oli varsinainen äkäpussi, joten tavallaan se on ihan nimensä ansainnut. Isoista laumoista tamma ei koskaan perustanut vaan hakeutui mieluiten omaan rauhaansa. Vaihtuvia hoitajia tamma ei voinut sietää, joten omistaja päätti lopulta hoitaa tammansa itse lähes poikkeuksetta. Ratsuna monipuolinen Vanni menestyi paremmin esteillä kuin koulussa, mutta on sillä ihan hyviä prosenttejakin kirjattu arviointipaperiin. Siitoksessa tammalle valittiin tietoisesti paljon parempi luontoisia oreja ja pääosin yhdistelmistä tulikin emäänsä sosiaalisempia tapauksia. Vanni varsoi kolmesti ja eläkkeelle tamma siirtyi vasta 15-vuotiaana. Kavio-ongelmasta alkaneen jalkavaivakierteen takia raudikko lopetettiin 17-vuotiaana.

e. Kadonnut Lumous on kenttäkilpailuissa menestynyt kuuluisuus, joka kokonsa puolesta on pärjännyt todella hyvin CIC1-tason luokissa. Kovan vastuksen se on tarjonnut niin puoliverisille kuin sporttiponeillekin ja useammin kuin kerran vetänyt parhaimman ruusukkeen omalle ohimolleen. Aavistuksen jopa pahapäinen tamma on nykyisin eläkkeellä, mutta kisauransa lisäksi se on varsonut kahdesti.

ei. Hämärämies oli komea ja massiivinen ori, joka oli parhaimmillaan kouluaitojen sisäpuolella. Massiivisen runkonsa kanssa ori ei ollut mikään notkein mahdollinen mutta voimaa ja kestävyyttä löytyi sen sijaan enemmän kuin tarpeeksi. Vaatelias ratsastettava, sillä Hemmo ei tehnyt mitään mitä ei pyydetty eikä sen enempää kuin vaadittiin. Muutoin kuitenkin varsin leppoisa ori, jonka pariksi jalostuksessa valittiin vähän kevyempiä tammoja niin este- kuin koulupuoleltakin. 19-vuotisen elämänsä aikana ori jätti jälkeensä kuusi tammavarsaa ja viisi ori varsaa, joten ihan kaikkien suvussa ei tätä ole.

ee. Muhoksen Mimmistä odotettiin kovaa kenttäpeliä vähintään helppoihin luokkiin mutta tamman kärsivällisyys ei millään riittänyt koulukiemuroiden parissa. Tämän vuoksi ensimmäisen kisakauden jälkeen päätettiin tamman kanssa siirtyä puhtaasti esteiden pariin, jossa sen vauhti ja notkeus siivittivät sen usein palkintosijoille. Periyttäjänä tamman toivottiin kuitenkin jättävän kenttävarsoja, joten isäoreiksi valittiin joko puhtaasti kouluoreja tai sitten tasaisesti kaikissa osakokeissa menestyneitä kenttäoreja. Jälkipolvia katsoessa voi todeta, että kaikki kolme yhdistelmää tuotti toivotun tuloksen. 17-vuotiaana lopetettu tamma oli luonteeltaan muutoinkin varsin kärsimätön eikä sen vuoksi sopinut kaikkien käsiteltäväksi.

© Jenna

Jälkeläiset

sh-t. 04.07.2020 - Hiivurin Kiehtova - i. Karhunturjake - om. VRL-14858
sh-t. 01.05.2020 - Karhurunoja - i. Karhunturjake - om. VRL-13283
sph-t. 10.05.2019 - Ananaksia - i. Kehräsaaren Konstantin - om. VRL-09334
sh-t. 14.01.2019 - Hiivurin Tulitaiteilija - i. Tulentekijä - om. VRL-14704

Kilpailukalenteri

ERJ (40 sijoitusta)

10.07.2020 - Kutsu - 120cm - 1/39
03.06.2020 - kutsu - 120cm - 5/28
20.08.2018 - kutsu - 110cm - 1/30
18.08.2018 - kutsu - 110cm - 5/30
16.08.2018 - kutsu - 110cm - 1/30
15.08.2018 - kutsu - 110cm - 2/30
13.08.2018 - kutsu - 110cm - 3/30
23.07.2018 - kutsu - 110cm - 1/30
23.07.2018 - kutsu - 110cm - 4/30
23.07.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
22.07.2018 - kutsu - 110cm - 1/40
21.07.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
21.07.2018 - kutsu - 110cm - 1/23
20.07.2018 - kutsu - 110cm - 3/30
20.07.2018 - kutsu - 110cm - 3/23
19.07.2018 - kutsu - 110cm - 3/23
19.07.2018 - kutsu - 110cm - 4/35
18.07.2018 - kutsu - 110cm - 1/50
18.07.2018 - kutsu - 110cm - 4/23
18.07.2018 - kutsu - 110cm - 3/35
16.07.2018 - kutsu - 110cm - 6/50
16.07.2018 - kutsu - 110cm - 5/50
16.07.2018 - kutsu - 110cm - 1/30
14.07.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
10.07.2018 - kutsu - 110cm - 2/50
09.07.2018 - kutsu - 120cm - 1/7
08.07.2018 - kutsu - 110cm - 4/50
07.07.2018 - kutsu - 120cm - 2/7
07.07.2018 - kutsu - 120cm - 2/7
07.07.2018 - kutsu - 110cm - 7/50
06.07.2018 - kutsu - 120cm - 1/7
06.07.2018 - kutsu - 110cm - 1/21
01.07.2018 - kutsu - 110cm - 4/21
30.06.2018 - kutsu - 120cm - 4/16
26.06.2018 - kutsu - 120cm - 3/26
24.06.2018 - kutsu - 120cm - 3/15
22.06.2018 - kutsu - 120cm - 1/15
21.06.2018 - kutsu - 120cm - 2/15
20.06.2018 - kutsu - 120cm - 1/15
20.06.2018 - kutsu - 120cm - 3/15

CUP-sijoitukset

31.12.2019 - kutsu - VSR-cup - 120cm - 2/4
31.12.2019 - kutsu - ERJ-cup - 120cm - 8/91
30.11.2019 - kutsu - VSR-cup - 120cm - 2/5
30.11.2019 - kutsu - ERJ-cup - 120cm - 6/56
31.07.2018 - kutsu - ERJ-cup - 110cm - 13/133
30.06.2018 - kutsu - ERJ-cup - 110cm - 1/140

Näyttelyt

13.06.2020 - NJ - Tuom. alaera - MVA-SERT, BIS7
26.01.2020 - NJ - Tuom. alaera - irtoSERT
12.05.2019 - VSN - Tuom. dookie - RCH
13.09.2018 - NJ - Tuom. Vibaja - MVA-SERT, BIS4
12.09.2018 - NJ - Tuom. Kati - irtoSERT
01.08.2018 - VSN - Tuom. Reibili - RCH
31.07.2018 - VSR-Rotunäyttelyt - aikuiset tammat - II-palkinto

Päiväkirja & Valmennukset

31.05.2019 - Estevalmennus - kirjoittanut miivi

Tänään pääsin kokoamaan hieman isompaa esterataa, Enna saapuisi valmennukseeni Amppu-tammallaan, aina 120-tasolle asti sijoittuneella suomenhevosella. Mikä supertamma, pohdin kateellisena. Valmennuksen jälkeen pitäisi tehdä katsaus tamman sukutauluun, minäkin halusin itselleni supersuokkeja, joita Ennalla tuntui olevan talli täynnä. "Aloitellaan ensin puomeilla, sitten siirrytään esteille. Tehdään jumppasarjatyylillä vähän ehkä suhteutetun puolelle menevää tehtävää, ensin pääsette kompuroimaan ja pitämään hyvää tempoa, sitten muutama neljä laukkaa tässä samassa temmossa ja kunnon hyppy. Temmossa pitäytyminen on tässä tärkeetä, mä veikkaan, että tää ei oo ihan just tasan Ampulle luontanen väli, se joutuu ottamaan vähän pidempää askelta", selittelin Ennalle tämän verrytellessä ruunikkoa tammaansa.

Ja niin sitä sitten ajateltiinkin. Alkuun menossa oli pientä haparointia; kuului puomien kolahduksia ja viimeisellä esteellä, joka siinä vaiheessa oli vielä luokkaa polvenkorkuinen ristikko, Amppu osoitti, että mitä turhia ponnistuspaikkaa hakemaan, vaan hyppäsi askelten ollessa epäsopivat todellisen kengurun loikan, saaden Ennan lähes keikahtamaan tamman selästä. "Älä matkusta, vaan istunnalla ja puolipidätteillä säätele sitä laukkaa, vaikka Amppu kuinka olisi isojen ratojen menijä, ei se niitä esteitä ilman ratsastajaa hyppää", muistutin Ennaa. Meno lähtikin pikkuhiljaa parantumaan, laukka muotoutui hyvin jumppasarjalle ja ponnistuspaikka linjan päättäneelle pystylle alkoi löytyä. Valmennuksen lopussa tyytyväisenä katselinkin suorastaan täydellisen suorituksen, joka päättyi erittäin tyylikkääseen metrin pystyn ylitykseen.

"Täydelliseen on hyvä lopettaa", kiitin ratsukkoa valmennuksen lopuksi. "Kunhan laukkaa säätelee ja sä kartalla, Amppu näyttää tekevän ihan mitä vaan", hymyilin.


11.11.2018 - kirjoittanut omistaja

Ampun kisaura on jo tullut päätökseen sen kerättyä sijoitukset täyteen erittäin nopeaa tahtia. Hienon menestyksen jälkeen ollaan jatkettu treenailua ja nyt Amppu on astutettu meidän Eikalla. Keinosiemennys onnistui loistavasti ja Amppu tiinehtyi heti ensimmäisellä yrittämällä. Kaikki on tähän mennessä sujunut oikein mallikkaasti ja jos kaikki menee jatkossakin hyvin, syntyy tammikuussa tallin ensimmäinen kasvatti.

Tänään kävimme tamman kanssa rennolla maastolenkillä kahdestaan. Ampun kuntoonlaittaminen ratsastusta varten sujui tänään ihmeellisen sujuvasti, eikä mikään kavioiden puhdistamista lukuunottamatta ärsyttänyt sitä. Lähdimme maastoon jo puolenpäivän aikaan, jotta ehtisimme tehdä koko lenkin valoisan aikaan. Kävelimme paljon pitkiä pätkiä metsäpoluilla ja otimme muutamia ravi- ja laukkapätkiä. Annoin Ampun määritellä tahdin itse, joten yksi laukkapätkä olikin erittäin vauhdikas, mutta muuten meno oli hyvinkin rauhallista. Tamma hikosi lenkillä aika paljon, koska emme klippaa sitä tänä talvena ollenkaan, sillä turhaahan se olisi, koska liikuntaa joudutaan kuitenkin alkaa rajoittamaan jossain vaiheessa. Maastolenkin jälkeen pesin hikisimmät kohdat ja jätin Ampun loimi päällä kuivumaan talliin hetkeksi ja syömään iltapäiväheiniään. Kuivuttuaan tamma pääsi takaisin tarhaan vielä muutamaksi tunniksi ennen iltatallia.


19.06.2018 - Estevalmennus - kirjoittanut omistaja

Tänään valmennuksen pääatehtävänä oli radan harjoitteleminen. Ratsukko verrytteli itsenäisesti kaikissa askellajeissa esteiden rakentamisen ajan. Pian kentällä oli 8 esteen rata, joka alkoi tavallisella pystyllä, toinen este oli okseri, kolmas kahden esteen sarja yhden askeleen välillä, neljäntenä muuri, viidentenä pysty, josta oli suhteutettu 5-7 askeleen väli kuudenteen esteeseen, joka oli lankkueste ja loput kaksi estettä olivat pystjä.

Aloitimme hyppäämällä jokaisen esteen erikseen. Aloituskorkeus esteissä oli 60-70cm Aloitimme kolmesta eri pystyesteestä, jotka Amppu suoritti joka kerta ongelmitta. Kun pystyjä oli hypätty kumpaankin suuntaan muutaman kerran, oli seuraavana vuorossa sarja. Pari ensimmäistä kertaa Ampulla oli liian pitkä askel, eikä mahtunut kunnolla esteiden väliin. Kun pidätteet menivät läpi ja laukka lyheni, sarja onnistui hienosti. Okserille tuli pari pudotusta, mutta muuten kaikki esteet ylittyivät oikein mallikkaasti. Tähän väliin ratsukko otti välikäynnit ja esteitä nostettiin.

Rataa varten esteet oli nostettu metriin. Amppu näytti selvästi innostuneen esteiden noustua korkeammiksi ja keskittyi aivan täysillä. Laukka oli sujuvaa ja tasaista koko radan ajan ja esteet ylittyivät ongelmitta. Muutaman kerran tamma meinasi innostua liikaa ja lähteä rynnimään esteelle, mutta kuunteli kuitenkin ratsastajan pidätteitä kiltisti. Lopuksi radan esteet nostettiin 110cm:iin ja tämän korkuisena rata hypättiin vain kerran, sillä ratsukko suoriutui radasta täydellisesti! Tämän jälkeen oli vuorossa loppuravit kevyellä tuntumalla ja pitkät loppukäynnit.


02.06.2018 - kirjoittanut omistaja

Ampun kanssa treenailut ovat lähteneet hyvin käyntiin ja tänään ajattelin pitää tamman kanssa rennomman päivän ja lähteä maastoon. Pitkästä aikaa oli hieman viileämpi päivä tuulen ansiosta. Päiväheinien jälkeen nappasin taskuuni omenan mukaan ja lähdin hakemaan Amppua tarhasta. Yllättäen tamma mökötti tarhan perällä takapuoli portille päin. Kävelin rauhallisin ottein Amppua kohti, joka meinasi jo ampaista karkuun. Onneksi olin nokkelampi, sillä olin ottanut omenan jo valmiiksi käteeni ja halkaisin sen sormillani kahtia, jotta tamma kuulisi tutun äänen. Se kääntyi kohti ja odotti korvat hörössä, että menisin sen luokse. Annoin puolikkaan tammalle, napsautin narun kiinni riimuun ja annoin sitten toisen puolikkaan omenasta.

Harjaaminen sujui lähes ongelmitta. Ei tamma siitä silti nauttinut, mutta tyytyi tällä kertaa vain luimistelemaan. Suitsia laittaessa se kuitenkin päätti, että ei todellakaan kiinnosta ja nosti päänsä niin ylös kun sai. Hetken taistelemisen jälkeen tammalla oli kaikki varusteet yllään ja olimme valmiina lähtöön. Selkään noustessa Amppu yritti vielä viimeisen temppunsa ja yritti näykkäistä minua takapuolesta.

Maastolenkki alkoi rennolla kävelyllä kapealla metsäpolulla. Ajattelin lähteä hieman kauemmas lähimaastoista, joten alkukäynneistä tuli pitkät, kun menimme kokonaisen metsän läpi. Tamma vaikutti hyvin tyytyväiseltä ja nappaili ohimennen oksista lehtiä välipalaksi. Kun pääsimme metsästä pois, edessä oli pehmeä hiekkatie ja loiva ylämäki. Keräsin ohjat ja pyysin Amppua ravaamaan. Se lähtikin salamana reippaaseen raviin. Ravailimme joitakin pätkiä ja kävelimme tietenkin välissä pitkin ohjin. Emme tällä kertaa laukanneet, sillä matka oli pidempi kuin mitä olimme aikaisemmin menneet ja halusin pitää liikunnan rauhallisena. Amppu oli hyvin innokkaalla ja reippaalla päällä koko 2 tunnin maastolenkin ajan.


21.05.2018 - kirjoittanut omistaja

Tänään kävimme hakemassa uuden tamman, Ampun, talliin. Matka ei kestänyt kuin tunnin, mikä oli ihan hyvä asia tällaisena hellepäivänä. Parin päivän päästä 5 vuotta täyttävä tamma matkusti hienosti koko matkan ja oli heti tallille saavuttuaan kuin kotonaan. En vielä tänään laittanut Amppua kahden muun tamman kanssa samaan tarhaan, sillä hekin vasta tutustuvat toisiinsa, joten Amppu sai oman tarhan viereisestä aitauksesta. Tässä hetken tutustutaan uuteen ratsuun, sitten aloitamme valmentautumisen ja kilpailemisen.