Kiertokiitäjä
KTK-II, SLA-II, KRJ-I, KERJ-I, ERJ-I
† 02.09.2020
© VRL-00884
Kutsumanimi: | Kassu |
Rekisterinumero: | VH18-018-1415 |
Syntymäaika: | 15.12.2017, 21-vuotias |
Kasvattaja: | Veikko Hiltunen |
Rotu: | Suomenhevonen |
Omistaja: | enna (VRL-14704) |
Sukupuoli: | Ori |
Painotus: | Yleispainotus |
Väri & Säkä: | Punarautias, 167cm |
Koulutustaso: | Helppo A, 110cm, CIC1 |
Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu
31.08.2020, 6,5 + 40 + 20 + 22 + 13 = 101,5p.
ERJ-I
Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu
25.07.2020, 6,5 + 40 + 19 + 21 + 15 = 101,5p.
KERJ-I
Suomenhevosten laatuarvostelu
20.06.2020, 12 + 21 + 22 + 21 + 12 = 88p.
SLA-II
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu
15.06.2020, 6,5 + 41 + 20 + 20 + 15 = 102,5p.
KRJ-I
Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus
20.10.2018, 17 + 17 + 18 + 18 = 70p.
KTK-II
Luonnekuvaus
Kassu on todella kiltti suomenhevosori, joka rakastaa liikkua ja tehdä töitä. Sen kanssa pystyy touhuta ihan mitä vain,
kaikki uusi on mielenkiintoista ja oppiminen on superkivaa orin mielestä! Ainut, mistä Kassu ei välitä, on toiset orit ja ruunat.
Se vahtii tarhansa aidan vierellä ja heti, jos sen ohi vie jotain oria/ruunaa, se alkaa juosta vihaisena tarhan aidanviertä edestakaisin
päätään viskoen ja villisti vinkuen. Tammat onkin sitten asia erikseen, niitä täytyy aina tervehtiä isoeleisesti ja kovaäänisesti. Kassun kanssa täytyykin
olla aika tarkkana tammojen lähettyvillä, sillä isokokoinen, vahva ori pyrkii aina pääsemään lähemmäs tammoja ja vain kovat, napakat komennukset saavat sen tottelemaan.
Muuten kuin tammojen lähettyvillä oria on todella mukava ja helppo käsitellä, eikä ori aiheuta turhia ongelmia. Taluttaessa sillä on aina melkoinen kiire ja
taluttaja saakin askeltaa hyvin reippaasti eteenpäin, jotta pysyy isoaskeleisen orin perässä. Kassu saattaa välillä vaikuttaa joltain ikiliikkujalta, sillä se
liikkuu tarhassaankin lähes koko ajan ja karsinassakin se on melkoinen pyörimään. Jatkuvan omatoimisen liikkumisen, sekä sen lisäksi, että tammojen kiima-aikaan orin ruokahalu vähenee huomattavasti,
Kassu on todella herkkä laihtumaan ja sen syömisiä ja ruokamääriä saa olla koko ajan vahtimassa.
Tämä herra on todella helppohoitoinen tapaus. Orilla ei ole väliä, mitä hoitotoimenpidettä ollaan suorittamassa, se seisoo aina kiltisti paikoillaan.
Se ei varsinaisesti nauti pitkistä harjaustuokioista tai rapsutteluista, mutta suhtautuu kaikkeen tekemiseen ammattimaisen tyynesti.
Kengitykset, eläinlääkärikäynnit tai mitkään muutkaan epämiellyttävämmät asiat eivät orin mieltä hetkauta. Varusteiden laitto sujuu helposti,
peseminen onnistuu näppärästi, ei ole oikein mitään missä Kassu pistäisi vastaan. Ei ole myöskään mitään väliä, hoidetaanko sitä karsinassa vai käytävällä,
Kassu käyttäytyy aina hyvin.
Ori on oikea monitoimihevonen. Sen lisäksi, että se kilpailee koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa, sillä myös satunnaisesti ajetaan kärryillä
ja talvisin myös reellä. Kaikki liikkuminen on Kassun mielestä todella mukavaa puuhaa, eikä siltä koskaan puutu motivaatiota työskentelyyn.
Orilla on kolme hienoa, isoliikkeistä, matkaavoittavaa askellajia, hyvä ryhti ja erinomainen hyppytekniikka. Avuille todella herkkä ori toimii
hienosti todella pienillä avuilla, joskus jopa tuntuu, että se liikkuisi pelkästään ajatuksen voimalla. Maastossa siltä löytyy vauhtia joskus vähän liikaakin,
mutta se ei kuitenkaan koskaan lähde ryöstämään, vaan innostuksestaan huolimatta tottelee pidätteitä hyvin. Parhaiten Kassu liikkuu maastossa yksin,
mutta kavereiden kanssa liikkuessakin homma sujuu ihan hyvin, mikäli Kassu kulkee jonon ensimmäisenä. Esteillä Kassu on hyvinkin tarkka ratsastajastaan.
Liian ronskit avut, mutta myös vetelä ratsastus saavat orin kieltämään. Parhaiten esteillä pärjää, kun ei liikaa mene säätämään orin askeleita tai
hyppypaikkaa, Kassu hoitaa kyllä homman kotiin kunhan saa ratsastajalta tarpeeksi tilaa etenemiseen ja hyppäämiseen. Sileällä työskennellessäkin Kassu jaksaa
aina olla innoissaan tehtävistä, eikä se kyllästy ikinä mihinkään hommaan.
Sukutaulu
i. Salaliittoteoria sh, vrt, 168cm evm
|
ii. Vaihdokas sh, rt, 160cm evm
|
iii. Nummisuutari sh, vkk, 150cm evm
|
iie. Vaimoke sh, trt, 149cm evm
|
ie. Ainutkertainen sh, vrn, 158cm evm
|
iei. Hiekkamyrsky sh, vprt, 163cm evm
|
iee. Simpauttaja sh, rt, 157cm evm
|
e. Pikkutalvikki sh, prt, 152cm evm
|
ei. Miljonääri sh, vrt, 166cm evm
|
eii. Hätävara sh, vprt, 164cm evm
|
eie. Saverina sh, vkk, 151cm evm
|
ee. Manilla sh, prt, 149cm evm
|
eei. Maailmanparantaja sh, tprt, 155cm evm
|
eee. Korpi-Imarre sh, vprt, 165cm evm
|
i. Isokokoinen, näyttävä suomenhevosori Salaliittoteoria oli aluetasolla menestyksekkäästi kilpaillut kenttäratsu. CIC1-luokkia startannut "Salmari" omasi suuret, hienot liikkeet,
joita se on onnistuneesti periyttänyt jälkeläisilleenkin. Perusluonteeltaan hieman äkäinen ori oli haastava käsitellä ja vaati ratsastajakseen erittäin kokeneita kuskeja, jotka pystyivät samanaikaisesti
olemaan todella määrätietoisia ja avuiltaan herkkiä. Vaaleanrautiaan jättiläisen kisaura huipentui 17-vuotiaana sen voittaessa suomenhevosmestaruuksien kenttämestaruuden ja tämän jälkeen se jäi ansaitulle eläkkeelle.
Ori eleli vielä onnellista eläke-elämää 8 vuotta ja sitä käytettiin ahkerasti jalostuksessa. Lopulta Salmari lopetettiin kuluneiden hampaiden vuoksi, sillä se ei enää pystynyt syömään normaalisti ja alkoi laihtua liikaa.
ii. Ravisukuinen Vaihdokas ehti viettää hyvin tapahtumarikkaan elämän. Ensin se jäi kasvattajalleen raviuraa aloittelemaan ja ehtikin kerätä menestystä raviradoilta. 8-vuotiaana se loukkasi itsensä treeneissä, eikä pitkän sairasloman
jälkeen siitä enää kilpajuoksijaa tullut. Kasvattajan perhetuttu osti sen itselleen tarkoituksena ruunata se ja koittaa saisiko Vaihdokkaasta vielä puskaratsua. Ratsukoulutuksen ja kuntoutuksen myötä kuitenkin kävi ilmi, että ori kesti
hienosti kouluratsastusta ja pitkän kuntoutuksen jälkeen alkoi sen potentiaalikin tulla esiin. Ruunaaminenkin jäi, sillä leppoisana kaverina se ei aiheuttanut hankaluuksia ja jalostuskäyttö oli omistajan salaisissa unelmissa. Kun alkoi pikkuhiljaa
näyttää siltä, että Vaihdokas voisi pärjätä koulukisoissa, päätti sen omistaja etsiä sille ratsastajan kun itsellään ei kilpailuintoa ollut. Ratsastaja löytyi nopeasti ja tämä ratsukko kilpailikin kouluratsastuksessa yhdessä koko Vaihdokkaan kilpauran ajan
keräten ruusukkeita Helppo A-tasolla asti. 16-vuotiaana vanha jalkavamma alkoi kuitenkin jälleen vaivata ja oli aika unohtaa kisakentät. Omistajan unelmat toteutuivat ja orista tuli suosittu jalostusori. Tämän lisäksi talvisin
sillä tehtiin rekiajeluja tilauksesta ja olipa se useammankin kerran hoitamassa tärkeää roolia häissä vaunujen edessä hääparia kuljettamassa.
ie. Ainutkertainen, eli Aino, myytiin jo nuorena tammana ratsastuskouluun. Se oli huolellisesti sisäänratsastettu ja aluksi se toimi ratsastuskoulun opettajan ratsuna ja 7-vuotiaana se otettiin tuntikäyttöönkin. Aino oli hyvin suosittu tuntiratsu ja sillä halusi
ratsastaa kaikki alkeiskurssilaisista edistyneiden valmennusryhmäläisiin asti. Ruunikko tamma olikin kuin luotu opetushevoseksi, sillä aloittelijoille se oli lempeä, anteeksiantavainen opettaja ja osaavammille ratsastajille se osasi luoda haasteitakin. Mitään suurta kisauraa
ei Ainolla tehty, mutta sillä kilpailtiin omalla tallilla seuramestaruuksissa ja harjoituskisoissa se opetti montaa nuorta ratsastajanalkua kilpailemisen saloihin. 14-vuotiaana se myytiin paikalliseen hevosopistoon ratsastuskoulun lopettaessa toimintansa. Hevosopistossa se oli
lähinnä hevosenhoitajaopiskelijoiden tuntikäytössä ja myöhemmin se siirtyi siitostamman tehtäviin. 20-vuotiaana tamma jouduttiin lopettamaan hyvin vaikean ähkyn vuoksi.
e. Punarautias suomenhevostamma Pikkutalvikki oli laadukas, hyvärakenteinen tamma, jolla kilpailtiin koulu- este- ja kenttäratsastuksessa aktiivisesti. Kilparatsun luonteen omaisesti se oli tulinen, sisukas ja innokas tekemään työtä. Ketterä tamma
suoritti ongelmitta metrin ratoja ja kouluratsastuksessa sillä kilpailtiin Helppo A-tasolla. Myös näyttelyissä menestystä saanut tamma olikin niin sanotusti täydellinen paketti ja olikin hyvin selvää, että se kilpauransa jälkeen siirtyisi siitoskäyttöön.
Talvikki periytti varsoilleen ketteryyttä, sopusuhtaista rakennetta ja nopeutta ja suurimmasta osasta sen jälkeläisistä tulikin menestyneitä monen lajin kilparatsuja.
ei. Miljonääri oli suuriegoinen räyhähenki, joka osasi aiheuttaa päänvaivaa niin omistajalleen kuin jokaiselle vastaantulijallekin. Sitä jouduttiin tarhaamaan todella korkeissa lankkuaidoissa ja voimakas sähkövirta lisänä. Sen tarha jouduttiin myös eristämään muiden hevosten tarhoista,
sillä se provosoitui jokaisesta lajitoveristaan niin, että laudanpätkät vain lentelivät. Haastava se oli käsitelläkin, eikä sen luottohevosenhoitaja paljon vapaapäiviä nähnyt kun ei kukaan muu suostunut Miljonääriin koskemaan. Orin ruunaamista mietittiin vakavissaan kerta toisensa jälkeen, mutta
pelkona oli, että sen kipinä katoaisi liikaa. Se nimittäin oli yksi aikansa parhaista kenttäsuomenhevosista, eikä orin omistaja raaskinut ottaa riskiä siitä, että ruunaaminen olisi vienyt sen kilpailuvietin. Muuten niin hankala Miljonääri keräsi kaiken aggressionsa ja energiansa ratsastaessa työntekoon
ja se oli niin upea kilparatsu, ettei montaa samanlaista ole tullut vastaan. Kouluradoilla liitokavio loisti jopa Vaativa B-tasolla ja esteitä se suoritti 110cm luokissa. Kentässä CIC1-tasolla kilpaillut ori ei todella jättänyt ketään kylmäksi.
ee. Manilla oli pienikokoinen punainen tamma, joka oli niin ikään se erittäin tavallinen suomalainen. Se oli ehkä hieman hajuton ja mauton, mutta omistajaperheelleen kovin rakas ja spesiaali. Kyllä sillä kilpailtiin vähän seuratasolla Helppo B:tä ja 90cm luokissa omaksi iloksi, mutta sen suurempia meriittejä
Manilla ei koskaan kerännyt. Sitä arvokkaampi se oli tunnearvoltaan. Luonteeltaan nöyrä ja kuuliainen tamma teki aina juuri niin kuin pyydettiin, muttei kyllä koskaan yhtään sen enempää. Se tuli toimeen kaikkien kanssa, eikä aiheuttanut ongelmia kenellekään. Manilla eli pitkän, hyvän elämän tehden muutaman varsan myöhemmällä iällä
ja lopulta nukkui pois omassa karsinassaan 28-vuotiaana.
Jälkeläiset
sh-o. 18.07.2019 -
Mörkövaaran Sydänsuruja - e.
Sydänsimpukka - om. VRL-13923
sh-o. 14.05.2019 -
Hiivurin Taifuuni - e.
Tyrskyn Lilianna - om. VRL-00884
sh-t. 27.02.2019 -
Hiivurin Pakkastanssi - e.
Pimeyden Tango - om. VRL-14704
sh-o. 15.01.2019 -
Pöllökummun Kalmakiito - e.
Kalmansahti - om. VRL-09562
Kilpailukalenteri
KRJ (45 sijoitusta)
18.12.2018 - kutsu - helppo A - 3/60
15.12.2018 - kutsu - helppo A - 4/60
14.12.2018 - kutsu - helppo A - 1/60
07.12.2018 - kutsu - helppo A - 4/60
28.11.2018 - kutsu - helppo A - 5/60
27.11.2018 - kutsu - helppo A - 7/60
04.10.2018 - kutsu - helppo A - 3/40
29.09.2018 - kutsu - helppo A - 4/40
25.09.2018 - kutsu - helppo A - 3/40
24.09.2018 - kutsu - helppo A - 4/40
22.09.2018 - kutsu - helppo A - 3/40
21.09.2018 - kutsu - helppo A - 6/40
11.09.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
10.09.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
10.09.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
09.09.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
09.09.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
08.09.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
08.09.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
05.09.2018 - kutsu - helppo A - 3/30
06.09.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
03.09.2018 - kutsu - helppo A - 4/100
02.09.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
01.09.2018 - kutsu - helppo A - 1/100
19.08.2018 - kutsu - helppo A - 2/40
14.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/30
13.08.2018 - kutsu - helppo A - 4/40
12.08.2018 - kutsu - helppo A - 6/40
11.08.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
10.08.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
09.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/30
08.08.2018 - kutsu - helppo A - 2/30
04.08.2018 - kutsu - helppo A - 4/40
04.08.2018 - kutsu - helppo A - 4/30
03.08.2018 - kutsu - helppo A - 6/40
02.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/30
02.08.2018 - kutsu - helppo A - 3/30
02.08.2018 - kutsu - helppo A - 5/40
01.08.2018 - kutsu - helppo A - 1/40
31.07.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
30.07.2018 - kutsu - helppo A - 5/30
28.07.2018 - kutsu - helppo A - 3/40
28.07.2018 - kutsu - helppo A - 4/40
27.07.2018 - kutsu - helppo A - 3/40
26.07.2018 - kutsu - helppo A - 1/40
|
ERJ (43 sijoitusta)
04.10.2018 - kutsu - 110cm - 2/40
03.10.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
30.09.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
27.09.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
25.09.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
24.09.2018 - kutsu - 110cm - 5/40
23.09.2018 - kutsu - 110cm - 3/40
22.09.2018 - kutsu - 110cm - 1/40
21.09.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
20.09.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
17.09.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
14.09.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
13.09.2018 - kutsu - 110cm - 1/40
13.09.2018 - kutsu - 110cm - 1/40
11.09.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
10.09.2018 - kutsu - 110cm - 1/30
27.08.2018 - kutsu - 100cm - 2/30
25.08.2018 - kutsu - 100cm - 5/40
23.08.2018 - kutsu - 100cm - 4/30
22.08.2018 - kutsu - 100cm - 1/40
20.08.2018 - kutsu - 100cm - 2/30
19.08.2018 - kutsu - 110cm - 2/30
19.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/30
19.08.2018 - kutsu - 110cm - 5/30
19.08.2018 - kutsu - 100cm - 4/40
19.08.2018 - kutsu - 100cm - 1/40
17.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/30
17.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
16.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
15.08.2018 - kutsu - 100cm - 5/40
14.08.2018 - kutsu - 100cm - 3/40
13.08.2018 - kutsu - 100cm - 6/40
12.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
12.08.2018 - kutsu - 100cm - 6/40
11.08.2018 - kutsu - 100cm - 3/40
09.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
08.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
07.08.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
07.08.2018 - kutsu - 110cm - 6/40
06.08.2018 - kutsu - 110cm - 3/30
05.08.2018 - kutsu - 110cm - 4/40
02.08.2018 - kutsu - 110cm - 2/30
02.08.2018 - kutsu - 110cm - 2/40
|
KERJ (43 sijoitusta)
18.07.2019 - kutsu - CIC1 - 1/30
15.07.2019 - kutsu - CIC1 - 5/30
17.06.2019 - kutsu - CIC1 - 1/30
15.06.2019 - kutsu - CIC1 - 3/30
12.06.2019 - kutsu - CIC1 - 3/30
10.06.2019 - kutsu - CIC1 - 4/30
07.06.2019 - kutsu - CIC1 - 3/30
20.04.2019 - kutsu - CIC1 - 4/32
24.12.2018 - kutsu - CIC1 - 6/44
23.12.2018 - kutsu - CIC1 - 6/44
21.12.2018 - kutsu - CIC1 - 4/44
14.12.2018 - kutsu - CIC1 - 2/50
02.12.2018 - kutsu - CIC1 - 4/50
17.10.2018 - kutsu - CIC1 - 3/50
16.10.2018 - kutsu - CIC1 - 7/65
14.10.2018 - kutsu - CIC1 - 4/50
12.10.2018 - kutsu - CIC1 - 4/50
07.10.2018 - kutsu - CIC1 -4/50
04.10.2018 - kutsu - CIC1 - 6/50
03.10.2018 - kutsu - CIC1 - 5/65
02.10.2018 - kutsu - CIC1 - 6/65
30.09.2018 - kutsu - CIC1 - 1/10
29.09.2018 - kutsu - CIC1 - 3/10
28.09.2018 - kutsu - CIC1 - 3/40
23.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/40
23.09.2018 - kutsu - CIC1 - 6/40
21.09.2018 - kutsu - CIC1 - 3/10
20.09.2018 - kutsu - CIC1 - 3/27
18.09.2018 - kutsu - CIC1 - 3/10
17.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/10
15.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/25
15.09.2018 - kutsu - CIC1 - 5/40
09.09.2018 - kutsu - CIC1 - 3/40
08.09.2018 - kutsu - CIC1 - 2/40
04.09.2018 - kutsu - CIC1 - 5/25
04.09.2018 - kutsu - CIC1 - 1/21
30.08.2018 - kutsu - CIC1 - 1/30
22.08.2018 - kutsu - CIC1 - 5/30
19.08.2018 - kutsu - CIC1 - 6/40
13.08.2018 - kutsu - CIC1 - 1/30
11.08.2018 - kutsu - CIC1 - 3/30
08.08.2018 - kutsu - CIC1 - 3/23
01.08.2018 - kutsu - CIC1 - 1/23
|
CUP-sijoitukset
30.06.2019 - kutsu - KERJ-cup - CIC1 - 4/80
31.05.2019 - kutsu - VSR-cup - CIC1 - 6/43
30.11.2018 - kutsu - KRJ-cup - helppo A - 4/221
|
Näyttelyt
01.08.2018 - VSN - Tuom. Milja H - RCH
31.07.2019 - VSR-Rotunäyttelyt - aikuiset orit - II-palkinto
|
Päiväkirja & Valmennukset
Talvimonot jalkaan - kirjoittanut R.
Tänään kengitys vuorossa oli rento ja lempeä suomenhevosori. Tai näin omistaja oli minulle oria kuvannut. Tallille astuessa karsinat olivat täynnä ja kello oli jotain aamukahdeksan suuntaan. Hevoset söivät rehujaan ja selattuani karsinoiden nimikylttejä läpi osui pian silmiin “Kiertokiitäjä”. Toivottavasti ei ollut enne nimi.
Nappasin orin käytävälle ja lähdin hakemaan kengitysvälineitä. Kassu roikotti päätään, mutta samalla seurasi korvat hörössä tekemisiäni. Haettua välineet oli aika lähteä tutkimaan mitä orin kaviot olivat syöneet. Tilanne näytti hyvältä eikä suurempaa kasvua tai mitään poikkeavaa löytynyt. Kaikki alkoi irrottamalla vanhat kengät, että pystyttiin vähän raspaamaan kavioita tasaiseksi. Epätasaista kulumista tai poikkeavaa muotoa ei näkynyt, se oli hyvä merkki. Kenkien sovittaminen oli tärkeä vaihe ja koska elettiin loppuvuotta olivat hokilliset kengät tarpeen. Hetken sai etsiä sopivaa kenkää ja pidempi aika meni kengän muotoilemiseen sopivaan muotoon. Kassu käyttäytyi rauhallisesti eikä kova pauke saanut sitä hermostumaan. “Hieno”, kehuin ja rapsutin orin kaulaa. Se jaksoi kuuliaisesti kökkiä paikoillaan, kun vierustoverit seurasivat vierestä mitä oikein tapahtuu. Naulaamisen aikana ori jaksoi pitää jalkoja ylhäällä eikä siihen mennyt kauaa aikaa. Lovituksessa Kassu hönki niskaan. “Hei, lopeta”, nauroin orin napatessa hupparin hupusta kiinni. Lovituksen yhteydessä naulat kiristettiin ja näin alkoi kengitys olla lopuillaan. Silmäilin vielä, että kaikki näytti hyvältä ja pyysin tallityttöä taluttamaan oria pienen matkan.
“Kaikki näyttää hyvältä. Kiitos avusta”, hymyilin ja Kassu pääsi takaisin karsinaan jatkamaan syömisen loppuun.
Kengitystä ja maastoilua - kirjoittanut omistaja
Kengityspäivä Hiivurin mäellä ja Kassu oli viimeisenä vuorossa. Jo hyvän tovin karsinassaan vuoroaan odotellut Kassu oli jälleen kerran helppo kengittää ja homma hoitui nopeasti orin seistessä kiltisti paikoillaan.
Päätin kengityksen jälkeen lähteä Kassulla maastoon, kun se siinä käytävällä jo valmiiksi olikin. Siivosin kengitysjäljet käytävältä, otin kengittäjältä laskun ja kerroin satulahuoneessa olevan juuri keitettyä kahvia.
Kengittäjä haki tyytyväisenä kupin mustaa kahvia ja jäi hetkeksi rupattelemaan minun laittaessa Kassua kuntoon ratsastusta varten. Lähdimme kengittäjän kanssa samaa matkaa tallista ja huikkasimme moikat ennen eri suuntiin lähtemistä.
Nousin korokkeelta Kassun selkään, kiristin satulavyön ja suuntasin tallin pihasta lähtevälle tielle. Ori katseli tyytyväisenä maisemia kävellessään reippaasti tien reunassa. Oli todella rauhallinen alkuilta, eikä liikennettä ollut juuri ollenkaan
hiekkateillä. Parin kilometrin kävelyn jälkeen saavuimme risteykseen, josta lähti myös metsätie. Käänsin Kassun metsätielle ja keräsin hiljalleen ohjat tuntumalle. Minun ei tarvinnut kuin hieman hipaista pohkeillani orin kylkiä kun se jo innokkaana siirtyi raviin.
Ravasimme hyvän pätkän pehmeää, mäkistä metsätietä pitkin, kunnes piti kääntyä metsäpolulle ja siirsin Kassun käyntiin. Kävelimme polkua pitkin metsän läpi ja saavuimme metsän toiselle laidalle samankaltaiselle metsätielle missä olimme hetki sitten olleet.
Tällä kertaa nostin Kassulla laukan ja karautimme hyvää vauhtia melko pitkän pätkän. Ori pärski tyytyväisenä ja välillä yritti kiihdyttää tahtia entisestään, mutta kuunteli hienosti pidätteitä. Reippaan laukkapätkän jälkeen metsätie päättyi ja palasimme takaisin hiekkatielle.
Otimme hiekkatien reunassa vielä hyvän matkaa ravia ja kävelimme loput kolme kilometriä kotiin. Tallilla otin ripakasti orilta varusteet pois ja käytiin pesukarsinassa pesemässä hiet pois. Tämän jälkeen ori pääsi takaisin laitumelle.
Kouluvalmennus - kirjoittanut Jaana K.
Kassu tuotiin Lennun tilalle ja edelleen jatkettiin helpon A:n asioissa, mutta tällä kertaa keskityttäisiin hiomaan avotaivutusta.
Alkuverkat ratsukko oli hoitanut jo alta pois, joten aloitettiin heti avotaivutuksen kanssa.
”Tee kulman jälkeen aina voltti ja voltilta palatessa aattele, että ootte lähössä uudelle voltille ja hevonen on taivutettu siihen oikeen pohkeen ympärille, mutta takajalat lähteekin jatkamaan uraa eteenpäin ja etujalat omille urilleen uran sisäpuolella. Säilytä myös se taivutus edelleen oikeelle. Alotetaan käynnissä”, ohjeistin ja seurasin ratsukon työskentelyä.
”Ulkopohje vähän taaemmas tukemaan takapäätä ja ettei ne takajalat lähde omille teilleen, eikä takapää lähde hipomaan seinää”, huikkasin ja enna noudatti ohjeitaan jälleen kerran erinomaisesti.
Kassu suoriutui ratsastajineen oikein mukavasti avotaivutuksesta käynnissä, joten siirryttiin raviin.
”Istu suorassa. Hevonen taipuu, et sinä”, neuvoin ja nyökkäsin hyväksyvästi ennan korjatessa omaa istuntaansa, sekä käskin unohtaa voltin ja jatkaa heti kulman jälkeen avotaivutusta pitkillä sivuilla.
”Hyvä enna”, kehaisin ja käskin vaihtaa laukkaan.
Laukassa jatkettiin samaa tyyliä, joten muutaman hyvän toiston jälkeen ratsukko siirtyi käyntiin, vaihtoi suunnan ja käveli hetken, kunnes tehtiin vielä toiseen suuntaan samat jutut.
Toiseen suuntaan takaosa pysyi erittäin hyvin alla ja Kassukin taipui erinomaisesti avotaivutuksen aikana sisäänpäin, sekä edellisen kierroksen ohjeetkin olivat jääneet hyvin mieleen, jolloin niihin ei tarvinnut enää erityisemmin huomiota kiinnittää.
”Hyvin meni!” kehaisin vielä lopuksi.