Lumimyrskyn Hautaruusuja
VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-III, SV-III


© Tilli

Kutsumanimi: Tahvo Rekisterinumero: VH20-018-0739
Syntymäaika: 27.08.2020, 16-vuotias Kasvattaja: Snowstorm
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: enna (VRL-14704)
Sukupuoli: Ori Painotus: Kouluratsastus
Väri & Säkä: Musta, 157cm Koulutustaso: Vaativa B
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.04.2023, 8 + 40 + 0,5 + 20 + 15 = 83,5p. KRJ-III
VIR MVA-Ch -arvonimi myönnetty 05.04.2023
Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 31.08.2021, 20 + 20 + 20 + 20 = 80p. KTK-I
Suomenhevosvarsojen arviointi 20.02.2021 SV-III

Otin pienen irtioton arjesta ja päätin lähteä Islantiin katsomaan, mitä kasvateilleni kuuluu. Milja otti mut ilomielin vastaan ja pääsinpä jopa vaelluksellekin Islannin upeisiin maisemiin. Tallista löytyi muutama juuri syntynyt varsakin ja kun Milja virnuillen ilmoitti kaikkien tulevan myyntiin, aloin katsella niitä vähän turhankin kiinnostuneena. "Mikäs toi on?" kysyin ihmeissäni katsellessani epätavallisen rotevaa mustaa orivarsaa, joka luimisteli aitauksen aidalle ja hyökki sitä kohti. "Ööh..." Milja vaikeroi. Hän sai soperrettua omituisen selityksen siitä, kuinka oli itse ollut reissussa toisella puolen Islantia ja tottakai juuri silloin pari tammaa tuli kiimaan ja astutukset oli hoidettava. Tallityöntekijä lupasi hoitaa homman eläinlääkärin kanssa, mutta jostain kumman syystä tallityöntekijällä oli mennyt kaksi aivan erinimistä ja -näköistä tammaa sekaisin. Tietysti väärä tamma tiinehtyi ja kaikki meni muutenkin paremmin kuin hyvin. Tästä vahingosta syntyikin sitten Lumimyrskyn Hautaruusuja, ehkä kovapäisin rasavilli suomalaispoika, jonka kasvattaja on koskaan nähnyt. Sitä en tiedä, kuinka tallityöntekijälle kävi, mutta tottakai mun sydämeni suli tälle ärsyttävälle sisupussille kertaheitolla ja Milja pääsi huokaisemaan helpotuksesta, kun vierotuksen jälkeen Tahvo lähti matkustamaan kohti Suomea.

Pakko myöntää, tätä varsaa ei ostettu järjellä, vaan täysin tunnepohjalta. Jotkut hevoset ne vain kolahtaa ja kovaa, vaikka siihen ei varsinaista syytä olekaan. Jos olisin Islannin reissullani ajatellut järjen kautta, olisi Tahvo jäänyt odottamaan toista kotia itselleen. Jo pelkästään Miljan kertoman tarinan tämän varsan tarkotuksettomasta syntymisestä olisi pitänyt pelästyttää mut pysymään kaukana tästä varsasta. Mutta toisin kävi, mä näin jotain sen kovan, itsepäisen kuoren alla. Tiesin, että tästä kakarasta kasvaisi hieno kouluori, vaikka vanhemmat eivät kummatkaan mitään supersuorittajia olleetkaan. Ja tällä kertaa vaistoni piti paikkansa ja vuosia myöhemmin pääsimme näyttämään kouluradoilla kuinka vahingostakin voi itää jotain todella hyvää.

Luonnekuvaus

Lyhyesti sanottuna Lumimyrskyn Hautaruusuja on raivostuttavan itsepäinen, samaan aikaan äärettömän riehakas, periksiantamaton oripoika. Kuulostaa kivalta, vai mitä? Voin rehellisesti myöntää, että Tahvon kanssa touhuaminen ei todellakaan ole kevyttä hyvän mielen puuhastelua, vaan sen kanssa saa koko ajan olla tarkkana. Päättäväisyyttä ja kurinpitotaitoa ei saa orin käsittelijältä puuttua, eikä me tätä mustaa paholaista ihan jokaisen käsiin annetakaan. Tammojen perään Tahvo on jopa hieman aggressiivinen, ja välillä sen päähän saa takoa kunnolla järkeä, jotta se lopettaa sen loputtoman mellakan tammoja kohdatessaan. Toisia oreja tämä ei sietäisi yhtään silmissään, mutta pakotettuna ohittaa ne vain hyvin tuimasti luimistellen. Ihmisiä kohtaan Tahvo on välinpitämättömän viileä, mutta tottelee kovia komentoja asiallisesti. Mitään halikaveria ei tästä herrasta itselleen saa, mutta onneksi halipulaa varten on lempeämpiäkin tyyppejä talli täynnä.

On ihan sama, mitä Tahvon kanssa puuhailee, sen kanssa on aina oltava valppaana. Jos ori kuvittelee päässeensä niskan päälle tai jääneensä vartioimatta, alkavat ongelmat. Se osaa mekkaloida, protestoida ja ärsyyntyä ihan mistä vain, ja ainoastaan tiukka, varmaotteinen ja kurinalainen käsittely saa sen pysymään edes jotenkin aisoissa. Tahvon kanssa toimiessa pätee aina yksi sääntö: tee vain tarpeelliset, mahdollisimman nopeasti, äläkä anna keskittymisen herpaantua. Tällä ohjeella päästään jo yllättävän pitkälle. Tahvo jaksaa taistella yllättävän kauan saadakseen tahtonsa läpi, mutta taipuu kyllä kohtaloonsa loppujen lopuksi. Vaikka kaikki saavatkin samat taistelut käydä moneen otteeseen orin kanssa, loppujen lopuksi se kyllä alkaa muistaa kenen kanssa joutuu aina kokemaan karvaan tappion, eikä jaksa sitten ihan loputtomiin kerta toisensa jälkeen vängätä samoista aiheista. Pitkän työn tuloksena Tahvosta saakin siis edes hetkellisesti ihan asiallisesti toimivan kaverin.

Komea musta ori taipuu kouluratsastuksessa aina Vaativa B -tasolle saakka. Tahvo on työskennellessään normaalia vihaisemman näköinen, se puksuttaa tarmokkaasti menemään korvat luimussa, punaisten lieskojen leimuten silmissä. Harva sitä ensinäkemältä tajuaa, mutta ori rakastaa tehdä töitä ja vain ja ainoastaan silloin se kulkee täysin sulassa sovussa kaksijalkaisten kanssa. Onkin melkoisen palkitseva fiilis päästä kaiken sen väännön ja tappelun jälkeen tulisen orin selkään, kun samantien sulaudut sen kanssa yhdeksi olennoksi ja kaikki sujuu kuin tanssi. Tahvolla on todella voimakkaat askeleet, joissa ilmavuutta löytyy reilusti. Ryhdikkyyttä ja kokoamiskapasiteettiakaan ei ole jäänyt orilta uupumaan. Näyttävä tapaus tämä ori on kyllä kouluradoilla, sitä ei voi kukaan kieltää. Ei se kuitenkaan ihan kaikkea ilmaiseksi anna, vaan sen suoritukset ovat täysin peilausta ratsastajan taidoista. Jos ratsastaja on hukassa, eikä tiedä mitä tekee, jää Tahvonkin suoritus puolitiehen. Osaava, avuiltaan riittävän herkkä ratsastaja pääsee kyllä kokemaan sen hienon yhteenkuuluvuuden tunteen Tahvon satulassa.

Sukutaulu

i. Haudanryöstäjä
sh, m, 159cm
ii. Kaironvaara
evm
iii. Kaironkauna
evm
iie. Tammelan Iiris
evm
ie. Kesänkauris
evm
iei. Hirvenjolkka
evm
iee. Synttärisankari
evm
e. Kopolan Kuukielo
sh, rt, 152cm
ei. Kukkasniityn Herra
evm
eii. Miehekäs Kukkakauppias
evm
eie. Ampiaisen Ruusu
evm
ee. Kopolan Kuutamonpelko
evm
eei. Kopolan Huu
evm
eee. Pelkääjäkissa
evm

Jälkeläiset

sh-t. 29.03.2022 - Kurjen Tarhakalmisto - e. Tuiskulan Leinikki - om. VRL-12701
sh-o. 02.02.2022 - Kurjen Klaus-Herman - e. Varismäen Viola - om. VRL-14704

Kilpailukalenteri

KRJ (40 sijoitusta)

05.02.2022 - Kutsu - Vaativa B - 1/40
10.01.2022 - Kutsu - Vaativa B - 2/40
09.01.2022 - Kutsu - Vaativa B - 5/40
09.01.2022 - Kutsu - Vaativa B - 7/60
08.01.2022 - Kutsu - Vaativa B - 5/60
06.01.2022 - Kutsu - Vaativa B - 3/40
05.01.2022 - Kutsu - Vaativa B - 2/40
04.12.2021 - Kutsu - Vaativa B - 5/40
03.12.2021 - Kutsu - Vaativa B - 5/40
03.12.2021 - Kutsu - Vaativa B - 2/40
02.12.2021 - Kutsu - Vaativa B - 1/40
17.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 6/40
13.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 1/40
08.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 4/40
08.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 1/40
03.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 2/40
03.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 6/40
02.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 5/40
01.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 4/40
01.11.2021 - Kutsu - Vaativa B - 2/40
17.10.2021 - Kutsu - Helppo A - 6/60
12.10.2021 - Kutsu - Helppo A - 1/60
10.10.2021 - Kutsu - Helppo A - 7/60
02.10.2021 - Kutsu - Helppo A - 6/60
21.09.2021 - Kutsu - Helppo A - 3/30
16.09.2021 - Kutsu - Helppo A - 2/30
10.09.2021 - Kutsu - Helppo A - 1/40
04.09.2021 - Kutsu - Helppo A - 6/40
02.09.2021 - Kutsu - Helppo A - 1/30
30.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 6/40
28.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 2/40
27.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 4/40
26.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 2/40
26.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 6/40
21.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 1/40
19.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 1/40
16.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 3/40
15.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 4/40
14.06.2021 - Kutsu - Helppo B - 2/40
16.04.2021 - Kutsu - Helppo B - 6/40

CUP-sijoitukset

31.08.2022 - Kutsu - VSR-cup - Vaativa B - 4/25
31.05.2022 - Kutsu - VSR-cup - Vaativa B - 6/36

Näyttelyt

03.03.2023 - NJ - Tuom. Lissu T. - BIS5, MVA-SERT
31.01.2023 - NJ - Tuom. Jannica - BIS5, MVA-SERT
12.09.2022 - NJ - Tuom. Jannica - irtoSERT
31.10.2021 - VSR-Rotunäyttelyt - Aikuiset orit - BIS7, LKV1, I-palkinto
13.07.2021 - NJ - Tuom. alaera - irtoSERT

Päiväkirja & Valmennukset

07.02.2023 Aino Kurkisen Kouluvalmennuspreppikatsastusmikälienee - kirjoittanut VRL-12701

Olen nähnyt Tahvon lukuisia kertoja, kuullut siitä kaikenlaista ja tutustunut muutenkin oriin varsin perinpohjaisesti harkitessani sitä yhdelle tammoistani, enkä siltikään ole tottunut sen tuiman vihaiseen työskentelyilmeeseen. 'Happy athlete'-termi ei istunut mustaan suomenhevoseen sitten ollenkaan, vaikka ori olikin rento ja vastaanottavainen Ennan avuille. Pehmeä ilme ja olemus kuitenkin puuttui, eritoten silmistä, joten melko monta rastia kouluratsastukseen liitetystä happy athlete -ajattelusta jäi saavuttamatta.
Rento Tahvo kuitenkin oli, sen liikkeet eivät olleet mitenkään nykiviä, käynnin sekä ravin tahti pysyi tasaisena, askel pidentyi sekä lyhentyi pyydettäessä joustavasti ja pehmeästi, kunhan Enna pyysi näitä asioita yhtäläisen pehmein, joustavin avuin. Tahvo peilasi välittömästi jokaista pientäkin vinoutta ja toispuoleisuutta, joita Ennassa välillä näkyi (kuten meissä kaikissa), mikä tietenkin auttoi meitä valtavasti paikallistamaan sekä korjaamaan ongelman sellaisen ilmetessä.

Vaikka puhuimmekin Ennan kanssa valmennuksesta, tämänkertainen treeni oli enemmän laatuarvostelupreppausta, eri liikkeiden läpikäymistä. Ennallakin on valmentajat omasta takaa, mutta harvemmin niin sanotusti ulkopuolisesta näkemyksestä on haittaakaan. Sitä paitsi meidän kahvittelumme muutenkaan harvemmin pysyvät kahvitteluina, tällä kertaa kimppamaastoilun sijaan kahvihetki pyörähti valmennukseksi.
"Tahvo liikkuu loistavassa tasapainossa, takaosa on erittäin hyvin mukana laahaamatta laisinkaan. Otahan vielä vähän laukkaa alle, sitten siirtymisiä harjoitusravista keskiraviin, niin ryhdytään tosissaan töihin ja katselemaan niitä avoja ja sulkuja."

Niin avo- kuin sulkutaivutuskin sujuivat ratsukolta varsin näytösluontoisesti, niissä ei ollut juuri korjattavaa tai hiomista. Askelten tempo pysyi sopivana, Tahvon ryhdissä tai kokoamisasteessa ei ollut moittimista, Enna ratsasti totutun siististi ja täsmällisesti. Erityisesti sulkutaivutukset onnistuivat erinomaisesti, niissä oli roppakaupalla näyttävyyttä muutoinkin kuin Tahvon ilmavien askelten myötä. Poikitusta ei ollut liikaa tai vajaanlaisesti, joten Ennan hienoinen huoli taivutusväistöjen jouhevuudesta sai nopean armoniskun.
Sen sijaan peruutettaessa Tahvo puri useamman kerran kuolainta liikkuen nykien, kerran ori aloitti peruuttamisen ratsastajaansa odottamatta ja kertaalleen peruutus jatkui pidemmälle kuin Enna toivoi tai ratsulleen viestitti. Vasta siirryttyäni seuraamaan peruutusta suoraan ratsukon eteen huomasin Ennan istunnan valahtavan hieman sisäjalan puolelle; niin vähän, ettei sitä sivusta huomannut, mutta sen verran, että edestä tai takaa eron huomasi. Tahvokin selkeästi huomasi asian protestoiden ratsastajansa vinoutta hyvin näkyvästi.

Pieniä parannuksia sinne, huomioita tuolla, sellaisia mitä jokainen ratsastaja kohtaa oli uraa tai kokemusta miten paljon tahansa takana. Ennan ja Tahvon paketti on kuitenkin niin sanotusti kasassa, suurimman osan ajasta ratsukko liikkuu selkeästi yhdessä samaa asiaa samassa tahdissa tehden, kuten taivutusväistöjen ja myöhemmin mainiosti sujuneiden (keski)laukka (puoli)ympyröiden aikana kävi ilmi. Tahvon perusilmeelle tai persoonalle ei mahda mitään, mikä on sääli, sillä se on todella keskittynyt, motivoitunut ratsu, selkeästi parhaimmillaan koulukiemuroita työstäessä.


31.08.2020 Ristiriitaisissa tunnelmissa - kirjoittanut omistaja

Vaikka mä omistankin Hiivurin yksin ja näin ollen saan päättää kaikesta itse, on kuitenkin Harrin sanalla todella paljon painoarvoa. Palattuani Islannista soitin miehelle, joka meinasi hyökätä kimppuuni lankoja pitkin. "Mikä siinä on, että sun täytyy aina ostaa ne kaikista hankalimmat luupäät? Saa sitä itsensä hengiltä paljon helpomminkin - ja halvemmalla!" Kuuntelin saarnaa pitäen puhelinta vähän matkan päässä korvaltani. Lempeä herrasmies kuulosti nyt vihaisemmalta kuin koskaan aiemmin. Olinkohan mä nyt tehnyt suuren virheen ostaessani sen mustan paholaisen?

Eipä kulunut montaa päivää, kun vanhan kenttäratsastajan Volvo kaartoi pihaan. Sain kuulla kunniani, kuinka joskus voisin vähän miettiä, mitä ostan. Vahinkovarsa oli kuulemma vihoviimeisin asia, mikä kannattaisi ostaa, varsinkin jos se on ihan pimeä päästään. Vakuuttelin Harrille, että Tahvosta kasvaisi kelpo kouluratsu, kunhan sen kouluttamiseen käyttäisi aikaa, eikä päästäisi oria sieltä, mistä aita on matalin, eikä varsinkaan hyppimään silmille. Näytin tuimakatseisesta, pikimustasta orivarsasta kuvia Harrille, joka alkoi jo vähän leppymään. "Noh, ainakaan mun ei tarvi teitä valmentaa kerta kouluratsun aiot tuosta väsätä", Harri tuhahti, nousi ylös ja haki itselleen toisen kupin kahvia. Kun hän luuli, etten näe häntä, hän katsoi uudestaan Tahvon kuvaa ja voin vannoa, että vanhan miehen suupielet nykivät ylöspäin. Mä arvasin, olinhan mäkin aivan myyty nähtyäni Tahvon ensi kerran.