Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus
30.06.2021, 17 + 17 + 18 + 17 = 69p.
KTK-III
Suomenhevosvarsojen arviointi
20.09.2020 SV-I
"Projekti 'ostetaan estesuokkeja' sai jatkoa, kun Milja tarjosi mulle Huvin Merkkuuria isäoriksi. Se sopi täydellisesti yhteen jo aiemmin tarjotun Turmeltajan Malvinan kanssa.
Mä vähän toivoin tammaa, olis kiva saada pitkästä aikaa uusi estetamma taloon. Kun kesäkuun loppupuolella Malva sitten varsoi ja Siiku soitti mulle varsauutisten kanssa, olin hypätä
kattoon onnesta kuullessani sanat 'reipas, rautias, tammavarsa'. Itsesäälissä rypevän elokuvahahmon mukaan nimetty Kuhdon Murjottava Myrtti ei onneksi tee nimelleen yhtään oikeutta.
Myrtti on kaikkea muuta, paitsi murjottava. Se on elämäniloinen, veikeä varsa, joka aina jaksaa touhuta ja painia muiden varsojen kanssa. Myrtin äiti taisi kertoa, että siitä tulee isona esteratsu,
kun se on jo nyt ottanut treenaamisen tosissaan ja hyppii aivan kaiken yli, minkä yli vain voikaan hypätä!"
Luonnekuvaus
Varsa-ajoista Myrtti on rauhottunut tosi paljon, mutta elämäniloaan se ei ole menettänyt. Tamma nauttii elämästään täysin siemauksin ja tuntuu olevan aina hyvällä tuulella (paitsi kiimassa,
silloin se on hirvittävän ärsyyntynyt ja kiukuttelee vaan kaikille, kaikesta). Myrtti on myös mukava siinä mielessä, että se toimii tilanteessa kuin tilanteessa asiallisesti ja kuuliaisesti.
Sitä voi tarhata yksin, kaksin, kymmenen hevosen laumassa, kaikki käy. Sitä voi taluttaa lapsi, mummo, kävelykepin kanssa kulkeva, kuka tahansa. Myrtti on kuin ihmisen mieli ja se nauttii siitä,
että on monen ihmisen suosiossa. Kukapa ei tykkäisi rehdistä suomineidosta, jonka kanssa voi touhuta oikeastaan mitä vain. Paitsi tosiaan kiimassa sillä tuntuu olevan pinna kireellä koko ajan, eikä
silloin parane kauheasti halia, tai oikeastaan edes puhua, hoitaa vaan syvässä hiljaisuudessa kaikki tarpeelliset toimenpiteet, niin Myrttikin ehkä säästyy suurelta ärsytykseltä.
Myrtti onkin maastakäsin oikein helppo hevonen, joka sopii kenen tahansa käsiin. Ratsastaessa on kuitenkin aivan toinen ääni kellossa. Myrtti on estehevonen henkeen ja vereen. Se on nopea, ketterä,
tulinen ja kuumuaa todella herkästi. Ei sille tarvitse laittaa kuin maapuomi kentälle niin tammalla on jo hullunkiilto silmissä. Se voisi hypätä aina, ihan koko ajan, hyppääminen on parasta ikinä.
Tammalla on suuret, matkaavoittavat askeleet, joissa varsinkin esteradoilla on hyvä rytmi. Myrttiä ei todellakaan tarvitse kahta kertaa käskeä, eikä yleensä edes sitä ensimmäistäkään, vaan päinvastoin sitä
saa ratsastaa pohkeet irti kyljissä, ettei se innostu liikaa. Sileällä se on rauhallisempi, mutta siltikään ei ihan jokaisen ratsu. Hypätessä tamman kanssa saa olla todella tarkkana, ettei päästä sitä menemään
niin lujaa kuin se itse haluaisi, sillä siihen vauhtiin kun päästään, ei Myrtti hevillä hidasta. Tamma hyppää todella hyvin, yleensä melkoisen ilmavaran kanssa, ihan varmuuden vuoksi. Se on tosin tarkka ponnistuspaikoista ja
jos sen tuo esteelle huonosti, se helposti pudottaa puomeja, koska vauhti on jo niin kova, että virheille ei paljoa ole tilaa, tai jalat menevät solmuun.
Se on tosi kiva kisakaveri. Koppiin ja autoon se menee tietysti niin näppärästi, kun hevonen vaan voi mennä. Sen voi lastata yksinkin lähettämällä koppiin, se matkustaa nätisti kenen tahansa kanssa tai ihan yksinkin
ja kohteeseen päästyä sillä ei ole mikään kiire tulla kopista ulos. Se suhtautuu hyvin leppoisasti jopa isoissa kisoissa, katselee vaan uteliaana ympärilleen, mutta mikään ei saa sen mieltä horjumaan.
Mutta selkään päästyä meno on yleensä vielä hurjempaa kuin kotona. Myrtti tietää olevansa kisoissa ja se haluaa voittaa, aina. Jo verryttelyssä se kuumuaa normaalia enemmän ja hyppää niin vakavissaan ja niin hyvin
kun vain pystyy. Radalla meno onkin sitten sen näköistä, ettei arempi uskalla edes katsoa, saati olla tamman kyydissä. Myrtti vetää niin täysiä, kun ratsastaja vain antaa sen mennä, mutta kuitenkin hyppää todella tarkasti.
Tiukat käännökset ovat vauhdista johtuen hieman haastavia, mutta koska vauhtia on niin paljon, uskaltaa uusinnassakin ottaa pidempiäkin teitä. Toisinaan tamma on niin täpinöissään esteradan jälkeen, että menee kierros tai pari
saada se rauhoittumaan ja hidastamaan laukasta käyntiin. On sitä yleisössä muutama kerta naurettu, kun tamma vetää ihan omia kunniakierroksiaan viimeisen esteen jälkeen.