Aavekuningas
KTK-III


© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Kutsumanimi: Ukko Rekisterinumero: VH18-018-1660
Syntymäaika: 07.06.2017, 20-vuotias Kasvattaja: Suoraman Suomenratsut
Rotu: Suomenpienhevonen Omistaja: enna (VRL-14704)
Sukupuoli: Ori Painotus: Esteratsastus
Väri & Säkä: Voikko, 144cm Koulutustaso: Helppo B, 90cm
Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 20.12.2018, 16 + 16 + 16 + 16 = 64p. KTK-III

Luonnekuvaus

Ukko on erittäin hyvin koulutettu ja tämä näkyy niin maastakäsin työskennellessä kuin ratsastaessakin. Ori käyttäytyy erittäin mallikkaasti kaikkien ihmisten kanssa, eikä koskaan kyseenalaista käsittelijänsä käskyjä. Jatkuvasti itselleen tekemistä kaipaava ori tulee aina innolla tarhan portille odottamaan ihmisen nähdessään ja pettymys onkin suuri, jos sen sijasta haetaankin joku muu hevonen. Ukko ei kuitenkaan koskaan tee mitään tyhmiä kepposia, vaikka helposti kyllästyykin. Se käyttää energiansa mielummin tarhassa edestakaisin laukkaamiseen, kuin tuhmuuksien tekemiseen. Vaikka Ukko onkin helppohoitoinen ja käyttäytyy aina moitteettomasti, se ei kauheasti pidä ihmisten hellyydenosoituksista. Ori tykkää, että asiat hoidetaan nopeasti ja asiallisesti, eikä kuluteta aikaa turhaan lässyttelyyn ja lääppimiseen. Turhanpäiväinen rapsuttelu saattaa saada sen turhautumaan, jolloin se alkaa luimia ja pyöriä levottomasti. Muiden hevosten kanssa Ukko ei tule erityisemmin toimeen. Vain laitumella sille kelpaa laumatoveri samalle reviirille ja silloinkin se on hyvin valikoiva. Helposti alistuvat, lauman hännillä olevat orit ovat parhaimpia laidunkavereit, sillä jos toinen lajitoveri alkaa havitella Ukon johtajan paikkaa, siitä syttyy sota. Tammoille se tykkää höristä ohimennen, mutta herrasmiehenä käyttäytyy hienosti myös tammojen seurassa. Taluttaessa Ukolla on aina kiire ja taluttaja saakin harppoa isoja askelia pysyäkseen orin perässä, mutta mitään tuhmaa se ei tee tässäkään tilanteessa, sillä on vain aina kova kiire paikasta toiseen.

Hoitotoimenpiteistä ei ole kovinkaan paljoa sanottavaa, sillä niin kuin aikasemmin jo mainittiin, Ukko käyttäytyy tilanteessa kuin tilanteessa erittäin hyvin. Kunhan oria käsittelevä muistaa, ettei tätä herraa jäädä välissä rapsuttelemaan ja lellimään, sen kanssa saa tehdä kaikki harjauksesta hampaiden raspaukseen kaikessa rauhassa. Varusteiden laitto sujuu täysin ongelmitta, esimerkiksi suitsia laittaessa se laskee päätään ja avaa suunsa valmiiksi kuolaimia varten. Suojia tai pinteleitä laittaessa se ei hievahdakaan, satulointi sujuu muutamassa sekunnissa orin seistessä kiltisti paikoillaan. Tuttu kengittäjämme on Ukon lempi-ihminen, juron keski-ikäisen suomalaismiehen seura on mukavan hiljaista ja ammattimaista. Ori rakastaa vettä ja pesupäivät onkin sen lempipäiviä. Se jaksaisi seistä pesukarsinassa vaikka kuinka monta tuntia ja mitä pidempään sitä hinkataan puhtaaksi, sen parempi. Usein se venyttää päänsä pitkälle alas, sulkee silmänsä ja antaa alahuulen roikkua täysin rentona koko pesutoimenpiteen ajan.

Ratsuna Ukko hipoo täydellisyyttä; se on todella herkkä avuille ja toimii hienosti pelkällä istunnalla, se on luontaisesti eteenpäinpyrkivä ja energinen, mutta erittäin kuuliainen. Askeleet sillä on valitettavasti todella ponimaiset, varsinkin laukka on erittäin lyhyttä ja nopeatempoista, eikä lisätty ravi tai laukka orilta luonnistu kovin hyvin. Tästä syystä ori on estepainotteinen, sillä esteillä ei sen poniliikkeet haittaa. Kouluratsastuksessa Ukko taitaa perusasiat, mutta kyllästyy kovin helposti, jos tehtävät eivät vaihtele tarpeeksi tiheään tahtiin. Esteillä ori on erittäin näppärä. Se on luonteeltaan todella rohkea ja utelias, minkä ansiosta se ei kyttäile erikoisempiakaan esteitä, vaan hyppää innoissaan kaiken yli. Se on myös innostuessaan todella kuuliainen ja kuuntelee tarkkaan ratsastajan apuja ja tekee juuri niinkuin pyydetään. Uusinnoissa sen notkeudesta ja ketteryydestä on hyötyä, sillä se pystyy ongelmitta erittäin tiukkoihinkin käännöksiin. Maastossa ori on aina todella innoissaan ja utelias tutkimaan uusia reittejä. Isommalla porukalla Ukon kanssa ei oikeastaan ikinä maastoilla, sillä se haluaisi mennä ensimmäisenä, mutta ei askeleiden lyhyytensä takia siihen pysty.

Ukko on todella helppo lastata niin kuljetuskoppiin, kuin -autoonkin. Se seuraa ihmistä mihin vain, eikä ikinä jää epäröimään tai jarruttelemaan, vaan menee heti ensimmäisellä yrittämällä reippaasti kyytiin. Kilpailutilanteissa ori on hyvin samanlainen kuin kotonakin; energinen, kuuliainen, eikä jännitä mitään. Mitä isommat kilpailut, sitä enemmän ori skarppaa ja pyrkii aina tekemään parhaansa. Kilpailuviettinen ori ymmärtää olevansa kilpailuissa ja voitonhimonsa ansiosta harvoin kieltää vaikka ratsastaja olisi selässä väärinpäin.

Sukutaulu

i. Hullu Tiedemies
sph, vkk, 140cm
evm
ii. Variksenpelätin
sph, vkk, 139cm
evm
iii. Korneelius
sph, vkk, 147cm
evm
iie. Vilttitossu
sph, prt, 143cm
evm
ie. L.P. Viktooria
sph, vprt, 145cm
evm
iei. Aina Pulassa
sph, rt, 140cm
evm
iee. Hienohelma
sph, vrt, 141cm
evm
e. Aavetanssija
sph, vrt, 147cm
evm
ei. Kauhujen Herra
sph, prt, 143cm
evm
eii. Silmänisku
sph, prn, 146cm
evm
eie. Neon Fiona
sh, rt, 149cm
evm
ee. Baletti
sph, trt, 144cm
evm
eei. Ruostunut Sarana
sph, rn, 138cm
evm
eee. Onnenonkija
sph, trt, 141cm
evm

i.

ii.

ie.

e.

ei.

ee.

Jälkeläiset

sh-t. 11.05.2020 - Aaveita Kaikkialla - e. Viimeinen Houkutus - om. VRL-14880
sh-t. 10.07.2019 - Tiiron Syntisin - e. Selma-Sylvia - om. VRL-14704

Kilpailukalenteri

ERJ (48 sijoitusta)

29.05.2019 - kutsu - 90cm - 3/30
24.05.2019 - kutsu - 90cm - 3/30
23.05.2019 - kutsu - 90cm - 2/30
19.05.2019 - kutsu - 90cm - 5/30
16.05.2019 - kutsu - 90cm - 5/30
14.05.2019 - kutsu - 90cm - 4/30
10.05.2019 - kutsu - 90cm - 1/30
09.05.2019 - kutsu - 90cm - 5/30
07.05.2019 - kutsu - 90cm - 4/30
06.05.2019 - kutsu - 90cm - 5/30
27.04.2019 - kutsu - 90cm - 1/40
26.04.2019 - kutsu - 90cm - 2/40
19.04.2019 - kutsu - 90cm - 1/40
16.04.2019 - kutsu - 90cm - 3/40
15.04.2019 - kutsu - 90cm - 6/40
07.03.2019 - kutsu - 90cm - 2/33
06.03.2019 - kutsu - 90cm - 4/33
04.03.2019 - kutsu - 90cm - 3/33
01.03.2019 - kutsu - 90cm - 5/34
25.02.2019 - kutsu - 90cm - 5/30
24.02.2019 - kutsu - 90cm - 5/40
24.02.2019 - kutsu - 90cm - 3/40
23.02.2019 - kutsu - 90cm - 4/30
23.02.2019 - kutsu - 90cm - 4/40
19.02.2019 - kutsu - 90cm - 3/40
18.02.2019 - kutsu - 90cm - 2/40
14.02.2019 - kutsu - 90cm - 2/30
13.02.2019 - kutsu - 90cm - 3/30
07.02.2019 - kutsu - 90cm - 3/30
19.12.2018 - kutsu - 80cm - 2/30
17.12.2018 - kutsu - 80cm - 5/30
09.12.2018 - kutsu - 90cm - 1/30
07.12.2018 - kutsu - 80cm - 2/30
07.12.2018 - kutsu - 80cm - 5/30
06.12.2018 - kutsu - 80cm - 10/30
04.12.2018 - kutsu - 80cm - 4/30
02.12.2018 - kutsu - 90cm - 3/30
02.12.2018 - kutsu - 80cm - 4/30
01.12.2018 - kutsu - 80cm - 1/30
30.11.2018 - kutsu - 80cm - 2/30
25.11.2018 - kutsu - 90cm - 2/30
25.11.2018 - kutsu - 80cm - 3/30
23.11.2018 - kutsu - 80cm - 2/30
23.11.2018 - kutsu - 80cm - 3/30
21.11.2018 - kutsu - 90cm - 6/48
20.11.2018 - kutsu - 90cm - 1/30
16.09.2018 - kutsu - 80cm - 1/30
11.09.2018 - kutsu - 90cm - 3/30

CUP-sijoitukset

30.03.2020 - kutsu - ERJ-cup - 90cm - 2/78
30.04.2019 - kutsu - ERJ-cup - 90cm - 3/109
30.11.2018 - kutsu - ERJ-cup - 80cm - 7/97
31.01.2018 - kutsu - ERJ-cup - 90cm - 7/117

Näyttelyt

02.05.2020 - NJ - Tuom. Terhi - irtoSERT
31.05.2019 - VSR-Rotunäyttelyt - aikuiset orit - III-palkinto

Päiväkirja & Valmennukset

Nastakengät jalkaan - kirjoittanut R.

Kengityslista oli pitkä kuin nälkävuosi ja tänä aamuna oli heti vuorossa komea voikko suomenhevosori. Kyseessä ei ollut mikään suurikokoinen nelijalkainen, kun karsinassa odotteli ponikokoinen ori. “No hei vain”, hymyilin avatessa karsinaa ja samalla nyppisin heinänkorsia orin harjan seasta. Siinä hyväkäytöksinen herra hieman luimi tehden selväksi ettei hempeily ole hänen juttunsa. “Ei väkisin”, pyöräytin silmiäni ja tartuin riimusta kiinni ottaen orin käytävälle hoidettavaksi. Tarvikkeet olivat valmiina ja Ukko käpysteli korvat hörössä keskelle käytävää. Riisuin orin talliloimen päältä ja asetin sen karsinan eteen odottamaan uudelleen pukemista. Seuraavaksi pitkin vedoin kävin hevosen kauttaaltaan läpi ja puhdistin kaviot huolella. Ukko roikotti päätään ja jaksoi pidellä jalkoja ylhäällä. “Hieno. Sitten itse asiaan”, puhuin itsekseni. Ori käänsi korvia äänen suuntaan ja aloitin vanhojen kenkien pois ottamisen. Ori otti tilanteen aina vain rennommin ja rauhallisemmin. Ei sanoja, pelkkää työntekoa ja syviä henkäyksiä. Käytävällä oli toistaiseksi rauhallista, sillä saavuin vasta pahimman aamuruuhka jälkeen. Sitten oli aika viilata kaviot oikeaan muotoon ja muotoilla uudet nastakengät jalkaan. Suurempaa kasvua ja virheasentojen alkua ei ollut havaittavissa. Hyvä vain. Kova pauke ei oria hetkauttanut ja uudet kengät meni nopeasti jalkaan. Ukko vaikutti tyytyväiseltä. Enää nastojen kiinnittäminen ja etuosan lovittaminen sekä minimaalinen kävelytesti. Ukko seisoi rennosti paino tasaisesti kaikilla jaloilla ja kävelyn aikana en huomannut mitään korjattavaa. “Hyvin meni. Pääset takaisin karsinaan”, hymähdin laittaen talliloimen takaisin päälle. Siivoamaan en ryhtynyt, sillä toinen hevonen odotti karsinassa.


Estevalmennus - kirjoittanut Jaana K.

ennalle tuotiin Ukko maneesiin Roopen tilalle ja jatkettiin edelleen esteillä. Tehtävää tosin vaihdettiin ja ratsukko pääsisi ratsastamaan tiukkoja käännöksiä ja tätä varten jätin vain kaksi estettä, jotka laitoin vierekkäin.

”Hyppää ensin tuo oikeanpuoleinen ja siitä vasemman puoleiselle, mutta kiinnitä kuitenkin huomiota siihen, että Ukko ei käänny jo esteen päällä, vaan menette pätkän suoraan ja sitten vasta käännös”, neuvoin ja annoin luvan suorittaa. enna ohjasi orinsa suoralle linjalle kohti estettä ja ratsasti hienosti kohti estettä ja sen yli. ”Älä anna sen lähteä heti kääntymään. Te ette pääse toisen esteen yli, koska lyhyemmällä reitillä Ukolle ei jää aikaa tai tilaa seuraavalle esteelle”, neuvoin ja käskin tulla uudestaan.

Toisella kerralla enna korjasi hienosti aiemman virheensä ja laittoi orin menemään suoraan, vaikka hevosesta näki sen haluavan kääntyä jo aiemmin. Korotin taas estettä muutaman toiston välein maksimikorkeuteen ja 90 senttimetrissä korostui jo tarve ratsastaa tie paremmin, jotta sinne esteelle päästäisiin kunnolla ja hevonenkin ehtisi hypätä yli. ”Suoraan! Ja rauhassa!” huikkasin ja onnistuneen hypyn jälkeen käskin kehua hevosta. ”Just noin, hyvä! Alottakaahan loppuverkat”, sanoin ja heilautin kättäni hyvästeiksi siltä päivältä.


25.11.2018 - Estevalmennus - kirjoittanut omistaja

Valmennus aloitettiin ratsukon käveltyä noin 15 minuutin alkukäynnit. Alkuverkassa oli mukana maapuomeja toisessa päädyssä ympyrällä ja toisella pitkällä sivulla ensin ravipuomeina. Ukko keskittyi hienosti puomitehtäviin, eivätkä puomit kolahdelleet ravissa ollenkaan. Kun ratsukko oli ravannut tarpeeksi molempiin suuntiin, siirsin vähän puomien etäisyyksiä niin, että ne sopivat laukkaharjoitukseen. Nyt ratsukko laukkasi puomien yli ensin vasempaan kierrokseen. Ensimmäisellä kerralla pääty-ympyrällä Ukolla meni askeleet sekaisin ja kolautteli puomeihin, mutta asia korjaantui jo seuraavalla yrityksellä. Kun verryttely oli tehty myös laukassa, ratsukko siirtyi käyntiin ja pyysin antamaan hetkeksi pitkät ohjat. Sillä välin rakensin maneesiin muutaman esteen.

Rakensin toiselle pitkälle sivulle kolmen esteen linjan. Tarkoituksena oli pidentää ja lyhentää laukkaa niin, että normaalin 4 askeleen sijaan väleihin mahtuisi 3 askelta pidennetyllä laukalla ja 5 tai jopa 6 askelta lyhennetyllä laukka-askeleella. Esteiden korkeus oli alkuun 60cm. Ensimmäisen kerran ratsukko meni normaaleilla laukka-askeleilla ja tämä sujui erinomaisesti. Seuraavaksi oli tarkoitus lyhentää laukkaa. Tämä oli Ukolle hieman haasteellista sen laukan ollessa jo valmiiksi niin lyhyttä, mutta kolmannella yrittämällä ratsastaja sai Ukon rutistettua viiteen laukka-askeleeseen. Sitten laukan pidennystä. Tämä sujui helpommin ja ratsukko suoritti tehtävän kaksi kertaa moitteettomasti. Tähän väliin otettiin hetken välikäynnit ja suunnanmuutos. Korotin esteet 80cm:iin ratsukon kävellessä hetken. Sama homma toiseen suuntaan, ensin laukan lyhentämistä ja sen jälkeen pidentämistä. Tähän suuntaan tehtävä sujui paremmin, vaikka varsinkin lyhentäminen oli melkoista pinnistelyä alkuun, mutta onnistui silti. Lopetimme valmennuksen hyvään suoritukseen ja ratsukko loppuverrytteli kevyessä ravissa molempiin suuntiin, jonka jälkeen he lähtivät loppukäynneille maastoon.